Testattua ja varmaa tekniikkaa, josta on vuosikymmenten käyttökokemukset. Näin kuvailee Grigory Gromov VVER-laitoksia, joiden parissa hän on työskennellyt koko tähän astisen työuransa. Seuraavaksi hän on aikeissa rakentaa VVER-laitoksen Suomeen.

Hanhikivi 1 -hanke synnyttää ympärilleen uusia yrityksiä. Hankkeen kannalta merkittävimmässä roolissa on yritys nimeltään RAOS Project Oy. Se on Rosatom-konserniin kuuluva suomalainen yritys, jolta Fennovoima on tilannut voimalaitoksen kiinteällä hinnalla, avaimet käteen -toimituksena.

Yhtiön toiminnan määrittelee Fennovoima kanssa solmittu laitostoimitussopimus, jossa on sovittu projektin vastuualueet. Siinä, missä Fennovoiman vastuulla rakennushankkeessa on mm. luvitukset ja työmaan tukirakennuksia, RAOS Project vastaa urakoitsijoineen varsinaisesta laitoksen rakentamisesta: työmaan valmistelusta, suunnittelusta, rakennustöistä, asennuksista ja käyttöönotosta.

Regulaattorin roolista rakennusprojektiin

RAOS Projectia johtaa merkittävän uran ydinvoima-alalla tehnyt toimitusjohtaja Grigory Gromov.

– Synnyin Neuvostoliiton aikaisella Venäjällä, mutta perheeni muutti Kiovaan, Ukrainaan. Olen työskennellyt ydinvoima-alan tehtävissä Ukrainassa vuodesta 1988 saakka niin voimayhtiöissä, tutkimuslaitoksessa kuin viranomaisen leivissä, Gromov kertoo.

Gromovin ukrainalaiseen työuraan mahtuu kokemusta lähestulkoon kaikista ydinvoiman eri elinkaaren vaiheista. Hän tuntee VVER-laitostyypin kuin omat taskunsa, joten päätös Hanhikivi 1 -hankkeeseen lähtemisestä oli luonteva. Ukrainan ydinturvallisuusviraston leivissä työskentely on kasvattanut vahvan ymmärryksen turvallisuuskulttuurista.

Pyhäjoellekin rakennettavan VVER-tyypin reaktori on Gromovin mukaan hyvin tunnettua ja koeteltua tekniikkaa.

Muutto Venäjän kautta Suomeen

Vuonna 2016 Gromov sai kutsun Rosatomilta: suomalaiseen voimalaitoshankkeeseen tarvittiin kokenut nokkamies. Rosatomin pesti tiesi muuttoa ensin Venäjälle ja sen jälkeen Suomeen. Gromov kertoo asuvansa Suomessa mielellään.

– Euroopan teollisuus tarvitsee jatkossakin varmaa ja luotettavaa energiaa ja sitä Hanhikivi 1 rakennetaan tuottamaan. Hankkeen myötä Pyhäjoki muuttuu pikku kylästä kokoaan suuremmaksi kaupungiksi. Syntyy Pyhäjoki Grand City, Gromov naurahtaa.

Rosatom vie ydinvoimateknologiaa ympäri maailmaa. Sillä on hankkeita mm. Unkarissa, Egyptissä, Intiassa, Vietnamissa ja Kiinassa. Gromovin mukaan Hanhikivi 1 on kuitenkin tärkeydessään yhtiön listan kärjessä.

– Tämä on läntinen projekti läntisillä turvallisuusmääräyksillä. Meille on erittäin tärkeää onnistua Suomessa.

Suomi oli Gromoville tuttu jo entuudestaan.

– Kansainvälisen yhteistyön myötä suomalainen ydinvoima-ala ja sen sääntely ovat tulleet tutuiksi jo kauan ennen kuin tulin Suomeen töihin.

Hanhikivi 1 -laitoksen referenssilaitoksena toimii Pietarin lähelle Sosnovyi Boriin rakennettavat Leningrad 2 -ydinvoimalaitokset. Laitokset ovat periaatteessa hyvin samankaltaisia, tosin erojakin löytyy.

Pyhäjoen laitos rakennetaan vastaamaan suomalaisia turvallisuusmääräyksiä, minkä vuoksi mm. reaktorirakennuksen suojakuori rakennetaan kestämään suuremman lentokoneen törmäys kuin Venäjällä. Suomeen ei myöskään rakenneta näyttävää jäähdytystornia, vaan laitoksen jäähdyttämiseen käytetään merivettä.

– Hyvä vaan, että Suomeen ei tarvitse niitä rakentaa. Maisema pysyy kauniimpana, Gromov pohdiskelee.

Tulevaisuuden energiaa

Grigory Gromov uskoo, että ydinvoimalla on vahva tulevaisuus edessään.

– Alalla pitää vallita innovaation ja toimivaksi todetun teknologian tasapaino. VVER-laitokset ovat hyvin lujatekoista ja testattua teknologiaa. Vuosikymmenten laadukkaat käyttökokemukset takaavat niille kysyntää jatkossakin.

RAOS Project kasvaa tasaisesti. Se työllistää satoja asiantuntijoita Helsingissä, Pyhäjoella, Pietarissa ja Moskovassa. Yhtiön palkkalistoilla on venäläisten ja suomalaisten lisäksi ydinvoima-alan osaajia ympäri maailmaa. Projektin edetessä yhtiö toiminta siirtyy pääosin Pyhäjoelle.

– Palkkaamme jatkossa paljon suomalaisia osaajia. Tämä on hyvä mahdollisuus kasvattaa kansainvälisen tason työkokemusta.

– Työntekijämme tulevat Suomeen projektihommiin, mutta aikaikkuna pitkä, sillä projektin on määrä olla valmis vuonna 2024. Se on pitkä aika, ja monelle meistä se voi tarkoittaa koko loppu työuraa. Mutta Suomi on puhdas ja turvallinen maa ja monet tuovat perheensä mukanaan. Olen iloinen että saan olla täällä, tämä on todella tärkeä projekti, Gromov sanoo.