Kaksi tuoretta kyselytutkimusta osoittaa, että asenteet ydinvoimaa kohtaan ovat muuttuneet entistä positiivisemmiksi. Pyhäjoella uskotaan, että ihmiset arvostavat avointa keskustelua hankkeesta ja ydinvoima-alasta.

Joulukuussa 2017 Fennovoima teetti yhdeksännen kerran mielipidemittauksen Pyhäjoella ja naapurikunnissa. Tutkimusyhtiö Norstatin tekemän tutkimuksen mukaan 75 prosenttia Pyhäjoen ja 71,9 prosenttia lähiseudun asukkaista kannattaa Hanhikivi 1 -hanketta. Kannatus otti ison harppauksen edeltävästä vuodesta, sillä kasvua oli Pyhäjoella 7,6 ja koko alueella 9,9 prosenttiyksikköä. Tulos yllätti positiivisesti myös alusta saakka Pyhäjoen-toimistolla työskennelleen alueviestintäpäällikkö Heli Haikolan

– Totta kai se sai hiljaiseksi. Sen lisäksi, että tulos kertoo hankkeen vaikutusten näkymisestä, kertoo se myös siitä, olemme tehneet oikeita asioita ja näin meidän tulee myös jatkaa. Itsestäänselvyys tämä ei ole, Haikola sanoo.

Fennovoiman hanke tuli kuntalaisten tietoon kesällä 2007 ja seuraavana keväänä Pyhäjoen keskustassa avattiin toimisto, joka on vakiintunut osaksi kylänraittia. Toimistolla on vuosien varrella käyty paljon keskusteluita hankkeesta ja sen vaikutuksista, eivätkä keskustelut ole jääneet toimiston sisälle vaan tilaisuuksia ja kohtaamisia on ollut ympäri seutukuntaa ja Pohjois-Suomea. 

– Alueen ihmiset ovat alusta saakka halunneet tietoa sekä hankkeesta että ydinvoimasta yleensä. Mieltä askarruttaneet asiat ovat vaihdelleet, ja olemme aina pyrkineet palvelemaan ja hankkimaan vastauksia. Olen itsekin pyhäjokinen ja jollen olisi Fennovoimalla töissä, varmasti kyselisin aivan samoja asioita, Haikola pohtii.

Pääkonttoriuutisointi pisti puhelimen soimaan

Syitä kannatuksen kasvuun Haikola uskoo olevan monia, mutta suurimpana syynä hän pitää läsnäolon lisäksi työllisyysvaikutuksia. Tällä hetkellä suuri osa Hanhikivi 1 -työmaalla työskentelevistä urakoitsijoista ja työntekijöistä on Pyhäjoen lähialueelta.

Myös työmaan ulkopuolella vaikutukset ovat jo näkyvissä. Uusia asuntoalueita kaavoitetaan, palveluita kehitetään ja monia hankkeita on sekä suunnitteilla että rakenteilla.

– Se, että lähes kaikki alueella asuvat tuntevat jo jonkun, joka on töissä Hanhikiven niemellä, sekä mahdollisuudet päästä tutustumaan työmaahan ovat myös hälventäneet ydinvoimalatyömaan mystisyyttä ja tuoneet hanketta tutummaksi, Haikola kertoo.

Joulukuussa näkyvästi uutisoitu Fennovoiman pääkonttorin siirtyminen Pyhäjoelle herätti myös huomiota kuntalaisten keskuudessa.

– Vaikka henkilökunnan siirtyminen on ollut meille alusta saakka selvä asia ja siitä olemme myös avoimesti kertoneet, oli pääkonttoriuutisointi iso juttu. Se toi hankkeen vielä askeleen konkreettisemmaksi kuntalaisille, ja puhelin soikin monta päivää uutisoinnin jälkeen, Haikola kertoo.

Läsnäolo ei alueella tulevaisuudessa ainakaan vähene. Tuoreimmat mielipidemittauksen tulokset antavat Haikolan mukaan myös uutta energiaa omaan tekemiseen.

– Ihmisten mielipiteillä on väliä ja jatkossakin teemme töitä hartiavoimin, mutta hymyhuulin.

Energiateollisuus: Lisärakentamisenkin suosio harppasi

Suomalaisten näkemykset ydinvoimasta ja sen lisärakentamisesta ovat nousussa myös valtakunnallisesti.  Energiateollisuus ry:n tuoreimman mielipidetutkimuksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista katsoo, että ydinvoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä. Päinvastaista mieltä oli 30 prosenttia vastaajista. Vuosi sitten joulukuussa vastaavassa kyselyssä ydinvoimaan suhtautui myönteisesti 40 prosenttia ja kielteisesti 38 prosenttia vastaajista.

Aiempiin Energiateollisuuden kyselyihin verrattuna myös suomalaisten suhtautuminen ydinvoiman lisärakentamiseen on muuttunut selvästi myönteisemmäksi, vaikka tässä suomalaisten mielipiteet jakautuvat yhä vahvasti. Joulukuun 2017 tutkimuksessa 37 prosenttia vastaajista kannatti ja 29 prosenttia vastusti lisärakentamista, kun vuotta aikaisemmin tilanne oli päinvastainen: lisärakentamisen vastustajia oli 36 ja kannattajia 30 prosenttia. Sähkön tuonnin (+7 %-yksikköä) ja tuulivoiman (+6 %-yksikköä) lisääminen saivat viime joulukuun kyselyssä aikaisempaa suuremman kannatuksen.

Joulukuinen mielipidemittaus oli osa Energiateollisuuden Suomalaisten energiaasenteet -seurantatutkimusta. Tutkimussarjalla on seurattu suomalaisten suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin jo yli 30 vuotta.