Energia & ilmastonmuutos

Huoli ilmastonmuutoksesta on saanut monet ympäristöalan tutkijat puolustamaan ydinvoimaa. Kuva: iStock

Ilmastopaketin ydinpalanen

Ydinvoima on tärkeä palanen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, jossa jokainen oikea askel on tarpeellinen.

‒ Pariisin sopimus edellyttää mittavia kasvihuonepäästöjen leikkauksia maailmanlaajuisesti. Ydinvoima on tärkeä osa monipuolisessa keinovalikoimassa, joilla päästöjä voidaan leikata, sanoo energia-asiantuntija Pia Oesch.

Kasvihuonepäästöjen vähentämisellä on kiire, sillä YK:n ilmastopaneelin mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt 44 prosenttia korkeampi kuin ennen teollistumisen alkua. Samaan aikaan myös muiden kasvihuonepäästöjen pitoisuudet ovat nousseet. Ilmakehää lämmittävien kaasujen pitoisuudet ovat nyt korkeimmillaan ainakin 800 000 vuoteen.

Kiireeseen on herätty. Pariisin ilmastosopimus oli päästöjen vähentämisessä elintärkeä mutta kuitenkin riittämätön askel.  Esimerkiksi VTT analysoi ennen ilmastosopimuksen allekirjoitusta marraskuussa 2015, että 159 maan tekemät ilmastolupaukset eivät riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemisen nousua kahdella asteella.

Huoli ilmastonmuutoksesta onkin saanut monet ympäristöalan tutkijat puolustamaan ydinvoimaa. Pari vuotta sitten 65 ympäristötutkijaa allekirjoitti vetoomuksen, jossa toivotaan ympäristöliikkeen harkitsevan uudelleen suhtautumistaan ydinvoimaan. Jo aiemmin johtavat ilmastotutkijat olivat allekirjoittaneet maailman päättäjille suunnatun avoimen kirjeen, jossa todettiin ydinvoiman olevan välttämätön osa tulevaisuuden energiapakettia.

Ydinvoimalla ja tuulella paras hyötysuhde

Yhden kattavimmista eri energiamuotojen ympäristövaikutuksien selvityksistä ovat tehneet australialaiset tutkijat Barry Brook ja Corey Bradshaw. Tutkijat selvittivät seitsemän eri energiantuotantomuodon hyödyt ja haitat. Selvästi paras hyöty-kustannussuhde oli ydinvoimalla ja tuulivoimalla.

Kustannuksina tutkijat näkivät kasvihuonepäästöjen lisäksi muun muassa maan ja vesien käytön. Kaikilla energiamuodoilla on omat haittansa. Edes päästöttömänä pidetty vesivoima ei ole ongelmaton, sillä maailman joista noin 60 prosenttia on valjastettu. Suuria patoja on maailmalla kaikkiaan yli 40 000.

Ydinvoiman hyötyjen ja haittojen suhde oli niin hyvä, että Brookin ja Bradshawin mukaan ydinenergian sulkeminen vaihtoehtojen joukosta pois olisi vaarallisen lyhtynäköistä.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkijat esittivät joitain vuosi sitten jopa niin hurjan arvion, että ydinenergian käyttö fossiilisten sijaan on säästänyt viime vuosikymmeninä lähes kaksi miljoonaa ihmishenkeä.

Samankaltainen ajatus on monilla tutkijoilla Suomessakin.

‒ Kaikki negatiiviset vaikutukset tuotettua sähköyksikköä kohti ovat ydinvoimalla kymmenesosa ja osin sadasosa perinteisiin energiamuotoihin verrattuna, sanoo energiatekniikan professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta.

Erityisen huolestuttavana Vakkilainen pitää Saksan päätöstä sulkea ydinvoimalat, mutta säilyttää samaan aikaan hiilivoimalat työllisyyssyistä.

‒ Nyt he myyvät naapureille uusiutuvaa energiaa, mutta omat hiilidioksidipäästöt pysyvät ennallaan.

Toisenlaisen linjan ovat valinneet esimerkiksi neljää ydinvoimalaa rakentava Arabiemiraatit sekä 17 voimalaa suunnitteleva Saudi-Arabia, joilla molemmilla on sekä öljyä että aurinkoa omasta takaa.

Yhteistyöllä kohti päästöttömyyttä

Maailman energiatuotannosta noin 80 prosenttia perustuu fossiilisiin lähteisiin. Maailma on rakentunut sata vuotta öljylle ja hiilelle, joten uutta suuntaa ei voida tehdä parissa vuodessa edes Suomessa eikä etenkään globaalissa mittakaavassa.

Energiateollisuus ry:n arvion mukaan Suomen sähköntuotannosta on vuonna 2030 ydinvoimaa 40-45%. Yhtä paljon olisi uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa, johon kuuluu muun muassa vesi- ja tuulivoima sekä bioenergia. Fossiilisten energiamuotojen sekä turpeen osuus on tuossa skenaariossa 10-15 prosentin luokkaa.

Tämä tarkoittaisi, että ydinvoiman osuus sähköntuotannosta olisi kasvanut nykyisestä 5-10 prosenttiyksikköä ja fossiilisten vastaavasti pudonnut suunnilleen yhtä paljon.

Muutos tarkoittaisi kuitenkin suurta muutosta sähköntuotantorakenteessa, sillä skenaarion mukaan sähkön tuontia olisi korvattu omalla tuotannolla.  Samanaikaisesti sähkön arvioidaan kasvattaneen merkittävästi osuuttaan esimerkiksi liikenteen energiakulutuksesta. Tämä olisi tärkeä askel, koska liikenne tuottaa noin puolet hiilidioksidipäästöistä, joiden vähentämisestä Suomen valtio on vastuussa kansallisella tasolla.

‒ Sähkömoottorilla on selvästi parempi hyötysuhde kuin polttomoottorilla. Siksi yhteiskunnan sähköistyminen tarkoittaa merkittävää energiatehokkuuden lisääntymistä, sanoo Pia Oesch.

Sähköautoilun lisääminen onkin yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa.

 

Älykkäät energiaratkaisut lisääntyvät

Kokonaisvaltainen strategia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi huomioi energiatuotannon lisäksi myös kulutuksen kuten Suomen energia- ja ilmastostrategiassa onkin tehty. Älykkään kulutuksen edistämisessä digitaalisilla ratkaisuilla on tärkeä rooli.

Älykkäät energiaratkaisut ovat erityisen tärkeitä tulevaisuudessa, jolloin tuulen ja auringon kaltaisen vaihtelevan energiatuotannon osuus lisääntyy. Nykyisin tällaisen energiatuotannon suuri osuus tuottaa haasteita, koska esimerkiksi tuulella tuotettua energiaa ei voi varastoida tuulettomia päiviä varten. Muun muassa siksi tarvitaan ydinvoiman kaltaista perusvoimaa, joka on tasaisen luotettava energialähde.

Älykkäät energiaratkaisut mahdollistavat esimerkiksi sen, että kotitalouden lämmitys katkeaa automaattisesti kulutushuipun aikana lyhyeksi aikaa. Koko maan tasolla lämmityksen katkaiseminen minuutiksi säästää arviolta 1,5 suuren voimalaitoksen verran energiaa.

Vastaavanlaisia ratkaisuja on odotettavissa paljon. Sähköautojen akut voivat toimia sähkövarastoina, sähkölaitteiden etähallinta antaa mahdollisuuden vähentää sähkönkäyttöä ja huoneessa olevien ihmisten määrään reagoiva lämmitys voi säästää merkittävästi energiaa.

Joka tapauksessa keskeiset elementit ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ovat älykkäät energian kulutusmuodot, uudet liiketoimintamallit ja kasvihuonekaasuja niukasti synnyttävät tuotantomuodot - kuten ydinvoima.

Energia & ilmastonmuutos

Energia & ilmastonmuutos

Suomi sai uudet energiasuositukset

Suomalaisten kuluttama energia tuotetaan valtaosin biopolttoaineilla, ydinvoimalla ja öljyllä. Näin todetaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Suomea koskevassa maaraportissa, joka antaa suosituksia suomalaiselle energiapolitiikalle.

Energia & ilmastonmuutos

Ydinvoimakeskustelussa on omat kuvionsa

Miltä ydinvoimakeskustelu näyttää alan ulkopuolisen ympäristöaktivistin ja tietokirjailijan silmin? Fennosen vakioavustaja Rauli Partanen pohtii ydinvoimaviestinnän lainalaisuuksia.

Energia & ilmastonmuutos

Energiavallankumous antaa odottaa itseään

Eurooppa on energiavallankumouksen syntypaikka. Paitsi, että mitään kovin kummoista kumousta ei ole tapahtunut muualla kuin median otsikoissa ja päättäjien juhlapuheissa.

Energia & ilmastonmuutos

Maailma tarvitsee pikaisesti uusia ydinvoimaloita

Ydinvoima-alan maailmanjärjestö WNA:n mukaan neljäsosa maailman sähköstä on tuotettava ydinvoimalla 30 vuoden kuluttua. Uutta ydinvoimakapasiteettia pitäisi rakentaa jopa 1 000 gigawattia lisää.