Fennolaiset

Muutto Pyhäjoelle on Fennovoiman uudelle ydinturvallisuusjohtajalle Janne Liukolle mieluinen ajatus, sillä hänen harrastuksiaan ovat luonto sekä ulkoilu ja urheilu. Kuva: Susanna Kekkonen

Insinöörin unelmatyö

Fennovoiman ydinturvallisuusjohtaja Janne Liuko kertoo urapolustaan sekä kiinnostuksestaan VVER-teknologiaan ja ydinvoimaan.

Fennovoiman ydinturvallisuusjohtaja Janne Liuko kertoo urapolustaan sekä kiinnostuksestaan VVER-teknologiaan ja ydinvoimaan.

Janne Liukon ura on ollut nousujohteinen hänen aloitettuaan Fennovoiman projekti-insinöörinä seitsemän vuotta sitten. Nyt elokuussa hänet nimitettiin yhtiön ydinturvallisuusjohtajaksi, ja hän johtaa yli 50 hengen asiantuntijatiimiä.

Liuko kertoo uteliaisuuden ajavan häntä eteenpäin urallaan.

– Kannustan ihmisiä olemaan aktiivisia ja kyseenalaistamaan rohkeasti vanhoja toimintatapoja. Uskon, että historian tunteminen ja nykypäivän ymmärtäminen edistävät kehittymistä työelämässä.

Liukolla on yli 10 vuoden kokemus ydinvoima-alalta. Ennen Fennovoimaa hän on työskennellyt muun muassa Fortumilla ja Säteilyturvakeskuksessa. Hanhikivi 1 -laitoksessa käytettävä reaktorityyppi oli hänelle tuttu jo ennen Fennovoimaa.

– Kiinnostuin VVER-teknologiasta ollessani kesätöissä Loviisan voimalaitoksen säteilynvalvontatehtävissä. Solmin silloin kirjaimellisesti tiiviit yhteydet venäläisen teknologiaan, sillä pääsin työssäni voimalaitoksen höyrystimen ja paineistimen sisälle käyttökatkon aikana. Koen Hanhikivi 1 -hankkeen valtavan mielenkiintoisena, sillä rakennamme uutta voimalaitosta täysin uudelle paikkakunnalle.

Ydinenergiaa tarvitaan myös tuleville sukupolville.

Hankkeella merkittävä vaikutus koko Suomelle

Henkilökohtaisen ammatillisen kasvun lisäksi Liuko arvostaa Hanhikivi 1 -hankkeen yhteiskunnallista merkitystä.

– Suomi tuo paljon sähköä ulkomailta. Kotimaista tuotantoa tarvitaan lisää, sillä se edistää kansantalouden lisäksi sähkön toimitusvarmuutta.

Liuko muistuttaa, että ydinvoima auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta.

– Tämä on puhdas tapa tuottaa energiaa, eikä se tuota käytännössä lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Ydinvoimalla on maailmanlaajuisestikin merkittävä rooli, sillä sähkön kysyntä kasvaa ja samalla hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää. Ydinenergiaa tarvitaan myös tuleville sukupolville.

Turvallisuus ohjaa toimintaa

Liuko huomauttaa, että jopa puolet ydinvoimalaitoksen investoinneista liittyy laitoksen turvallisuusjärjestelmiin.

– Huomioimme turvallisuuden perusteellisesti voimalaitoksen suunnittelussa. Laitos käy käytännössä melkein koko käyttöiän tasaisesti täydellä teholla. Laitos suunnitellaan niin varmaksi, että vaikka sattuu jokin laiterikko tai muu käyttöhäiriö, laitos voi yleensä jatkaa täydellä teholla ilman, että sähköntuotanto häiriintyy.

Liuko korostaa myös turvallisuusjärjestelmien perinpohjaisuutta.

– Suurta osaa laitoksen turvajärjestelmistä ei todennäköisesti koskaan käytetä, koekäyttöä lukuun ottamatta. Siitä huolimatta insinöörimme käyttävät 90 prosenttia työajastaan turvallisuusjärjestelmien tarkasteluun ja arviointiin. Tämä osoittaa, kuinka vakavasti huomioimme turvallisuuden toiminnassamme.

Rakentamislupa työn alla

Parhaillaan Fennovoima toimittaa laitoksen suunnitteluaineistoa Säteilyturvakeskukselle, jonka turvallisuusarvio on edellytys Hanhikivi 1 -voimalaitoksen rakentamisluvalle.

Liukon mukaan aineiston toimittaminen on vienyt ennakoitua kauemmin muun muassa siksi, että Suomen ja Venäjän viranomaisvaatimukset poikkeavat tosistaan. Suomessa esimerkiksi suunnitteluaineistossa pitää osoittaa, miten hankeen päätoimijat ovat organisoituneet ja miten niitä johdetaan. Nämä suomalaiset ”erityispiirteet” ovat aiheuttaneet laitostoimittaja RAOS Projectille hankaluuksia, mutta nyt suunnittelussa edetään kohti teknisempää suunnitteluvaihetta, mikä on laitostoimittajalle entuudestaan tuttua.

– Olemme nähneet lähes kaiken järjestelmäsuunnitteluaineistosta, ja tekniseltä sisällöltään aineisto on hyvää. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon. 

Edessä muutto Pyhäjoelle

Laitoksen suunnittelutyön ohella Fennovoima ja RAOS Project tekevät valmistelevia töitä Pyhäjoella. Hanhikivi 1 -työmaalla tehdään parhaillaan maanrakennustöitä sekä rakennetaan tuki- ja apurakennuksia.

Vähitellen Fennovoiman kaikki työtehtävät siirtyvät Pyhäjoelle, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Samalla esimerkiksi työntekijöiden tila- ja palvelutarpeet kasvavat.

Muutto Pyhäjoelle on Liukolle mieluinen ajatus, sillä hänen mielenkiinnonkohteitaan ovat luonto sekä ulkoilu ja urheilu.

– Koko perheeni pitää vaeltamisesta, ja olemme kaikki innokkaita suunnistajia. Lähes 2-vuotias tyttärenikin on innostunut karttojen opiskelusta, ja hän saattaa uppoutua niihin pitkäksi aikaa. Perheemme nauttii myös hiihtämisestä, ja tyttäreni on jo saanut ensimmäisen suksiparinsa.

Liuko odottaa jo innokkaana tulevaa.

– En malta olla kuvittelematta itseäni kävelemässä jonain päivänä Hanhikivi 1 -voimalaitoksen käytävillä. Tämä ajatusleikki inspiroi minua työssäni, ja juuri siksi tuntuu niin hienolta olla mukana tässä hankkeessa.

Fennolaiset

Fennolaiset

Minun paikkani: Paavola

Kunnat ja kaupungit valmistautuvat fennovoimalaisten muuttoon. Videosarjamme kuvaa, millaista työntekijöiden arki on Pyhäjoella ja sen lähiseudulla.

Fennolaiset

Ilman lunta ei voi hiihtää

Fennovoima ja Hiihtoliitto haluavat suojella Suomen lumisia talvia. Maalis-huhtikuussa yhteistyökumppanit järjestävät koko perheen hiihtotapahtumat Oulussa ja Pyhäjoella.

Fennolaiset

Se tavallinen tarina?

Fennonen uudistui. Päätoimittaja Heidi Laikari bloggaa verkkolehtiuudistuksesta.