Paikallisilla energiayhtiöillä on merkittävä rooli Fennovoimassa. Miksi ne ovat mukana ydinvoimahankkeessa, ja miten kunnan asukkaat ja yritykset investoinnista hyötyvät?

Kun kävi ilmi, että Jussi Lehto on nimitetty Voimaosakeyhtiö SF:n eli Fennovoiman omistajayhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi, sai hän ensimmäisenä vastata johtamansa Keravan Energian henkilökunnalle, että juuri mikään ei muutu. Hän ei olisi lähdössä Keravan Energiasta minnekään.

- Olen ollut mukana Voimaosakeyhtiö SF:n toiminnassa jo vuodesta 2007, jolloin Keravan Energia päätti lähteä mukaan Fennovoimaan. Roolini on kasvanut ajan mittaan, ja nyt oli luontevaa ottaa vastaan myös omistajayhtiön toimitusjohtajan paikka, Lehto kertoo.

Paikallisten yhtiöiden suuri rooli

Voimaosakeyhtiö SF koostuu kymmenistä paikallisista ja yhdestä suuresta energiayhtiöstä sekä teollisuusyrityksistä. Sen roolina on edustaa kotimaisia omistajia samaan tapaan kuin toinen omistaja, RAOS Voima Oy edustaa emoyhtiötään Rosatomia. Voimaosakeyhtiö SF omistaa Fennovoiman osakkeista kaksi kolmasosaa.

Lehtoa harmittaa, miten huonosti julkisuudessa ymmärretään paikallisten energiayhtiöiden toimintaa. Niillä kun on yhteinen ongelma: yhtiöt myyvät energiaa enemmän kuin tuottavat.

Paikalliset energiayhtiöt myyvät energiaa enemmän kuin tuottavat

– Loput meidän on ostettava sähkömarkkinoilta. Olemme siis siltä osin markkinahintojen armoilla. – se määrittelee, miten hyvin pärjäämme tiukasti kilpailluilla markkinoilla. Fennovoiman sähköntuotanto on siis erittäin tärkeää paikallisille sähköyhtiöille. Se parantaa meidän asemaamme markkinoilla suhteessa muihin energiayhtiöihin.

– Keravan kaupungin omistamana yhtiönä meillä on kaksi tehtävää. Ensimmäinen on tietenkin tuottaa voittoa omistajallemme. Toinen tehtävä on vahvistaa alueen kilpailukykyä. Voimme käyttää osan voitostamme alentaaksemme sähkönsiirron hintaa. Tällä tavalla kaikki asiakkaamme, yritykset ja kuluttajat, hyötyvät Keravan Energian menestyksestä”, Lehto selventää.

Teollisuus hyötyy Fennovoiman omistajien menestyksestä

Julkisuudessa on esitetty arvioita siitä, että suomalainen teollisuus olisi hylännyt Fennovoiman hankkeen. Lehdon mielestä asia on juuri päinvastoin: elinkeinoelämä odottaa pääsevänsä hyötymään vakaahintaisesta sähköstä.  

– Yksi yrityksen investointipäätökseen vaikuttava asia on energian hinta. Jos Keravan Energia pystyy tuottamaan sähköä kilpailukykyiseen hintaan, se hyödyttää myös sen yritysasiakkaitamme. Suomalainen teollisuus hyötyy siis Fennovoiman sähkötuotannosta, vaikka ei omistaisikaan yhtiötä. Keravalla on paljon suuria sähkön käyttäjiä, joille pystymme myymään sähköä edullisesti.

Selkeä suunta kohti päästöttömyyttä

Joku saattaisi jopa väittää, että vastakkainasettelun aika on ohi. Ainakin Keravan Energiassa uusiutuvat ja ydinvoima elävät sulassa sovussa keravalaisia yrityksiä ja asukkaita hyödyttäen.

Yhtiö on tuottanut energiaa kaikilla keskeisillä tuotantotavoilla. Sillä on kymmenkunta omaa tuotantolaitosta.

– Suunta on ihan selkeästi kohti päästöttömiä, ilmastoystävällisiä ratkaisuja. Vielä jokin aika sitten me poltimme hiiltä tuottaaksemme kaukolämpöä. Sittemmin hiili on korvattu muun muassa biomassalla: puulla, turpeella ja vastaavalla.

– Asiakkaiden pyyntöön ja tarpeeseen vastasimme omalla aurinkopuistolla. Jos asiakas ei halua asentaa kotinsa katolle omaa aurinkopaneelia, voi hän hankkia kauttamme oman nimikkopaneelin”, Lehto kehaisee.

Mankalayhtiö myy sähköä omakustannushintaan

Fennovoiman omistajuudesta puhuttaessa nousee esiin suomalainen erikoisuus: mankalayhtiö. Mankala muistuttaa osuuskuntaa: sen jäsenet kustantavat yhtiön toiminnan, ja saavat vastineeksi sähköä omakustannehintaan. Fennovoima on mankalayhtiö, eli se toimii yhteisenä tuotantolaitoksena sen omistaville yhtiöille.

– Mankala mahdollistaa pienten sähköyhtiöiden osallistumisen ydinvoiman tuotantoon. Mankalariski tarkoittaa sitä, että yhtiön osakkaat vastaavat omistustensa suhteessa kaikista Fennovoiman kustannuksista. Jos joku osakas ei pysty velvoitteitaan täyttämään, muut osakkaat tekevät sen. Vastineeksi ne saavat vastaavan määrän laitoksen tuottamasta sähköstä, eli rahoilleen täyden vastineen. Se lienee koko Fennovoimaan sijoittamisen perusidea, Lehto selventää.

Onko Fennovoima-investointi taloudellisesti kannattava?

Miksi kukaan panostaa ydinvoimaan tilanteessa, jossa sähköä voi ostaa markkinoilta lähes polkuhintaan?

Kun talous ei vedä, on energian tarve tavallista pienempi. Elämme aivan poikkeuksellisessa ajassa, eikä se kestä ikuisesti. Kun talous lähtee nousuun, nousee myös energian tarve ja sitä myötä myös sen hinta, Lehto sanoo.

– Jos uskoo, että sähkön hinta pysyy ikuisesti nykyisellä tasollaan, luottaa samalla siihen, että uutta nousukautta ei koskaan tule. Jos Suomessa on jatkossakin teollista toimintaa, on sähkölle tarvetta ja tarve nostaa myös hintaa. Olen luottavainen sen suhteen, että kun Hanhikivi 1 käynnistyy, on sen tuottama sähkö hinnaltaan kilpailukykyistä. Pitää muistaa, että ydinvoima on ainoa energianmuoto, jota ei ole tuettu julkisista varoista. Se on pärjännyt omillaan.