Mitä ympäristönsuojelija tekee huomatessaan, että numerot eivät täsmää? Hän vastaa haasteeseen ja perustaa uuden, tutkittuun tietoon toimintansa perustavan ympäristöjärjestön.

Energy for humanity - järjestö perustettiin kahden vakavan, toisiinsa kietoutuvan ongelman ratkaisemiseksi: ilmastonmuutos täytyy pysäyttää ja energiantuotannon ilmansaasteita vähentää siirtymällä puhtaaseen energiantuotantoon. Tämä on tehtävä samalla, kun autamme köyhiä ihmisiä nousemaan köyhyydestään tarjoamalla heille moderneja energiapalveluita, kuten sähköä.

Järjestön johtaja Kirsty Gogan on työskennellyt suurimman osan elämästään ympäristökysymysten parissa. Hän on ollut aktivisti, viestinnän ammattilainen, Iso-Britannian hallituksen neuvonantaja ja ilmastonmuutoksen hillinnän sekä puhtaan energiatuotannon puolestapuhuja. Hänellä on myös kaksi kouluikäistä lasta. Hän perusti voittoa tavoittelemattoman järjestön vuonna 2014 yhdessä palkitun dokumenttiohjaaja Robert Stonen ja sveitsiläisen yrittäjän ja filantroopin Daniel Aegeterin kanssa.

Energialla voi parantaa elintasoa

– Kun köyhien elintasoa nostetaan parantamalla heidän pääsyään meille itsestään selviin energiapalveluihin, olemme mukana ratkaisemassa myös monia muita ihmiskunnan ongelmia, Gogan sanoo.

Kun ihmiset ovat terveempiä ja paremmin ravittuja, heidän elämänlaatunsa ja tuottavuutensa paranee, mistä seuraa positiivinen, itseään vahvistava kierre. Yhdessä vakaan hallinnon ja oikeusjärjestelmän kanssa kierre johtaa lapsiluvun pienenemiseen ja väestönkasvun hidastumiseen.

Uusiutuvan energian tai ydinvoiman määrällä ei ole mitään väliä. Vain päästöt ratkaisevat.


– Energian saatavuus ja siitä seuraava elintason parantuminen mahdollistaa lapsille, eritoten tytöille, koulunkäynnin. Tämä puolestaan johtaa yhteiskunnan tasa-arvoistumiseen. Energian saatavuus parantaa ruuan laatua ja ravitsevuutta ja vähentää pilaantumista, mikä on valtava terveysongelma kehittyvissä maissa, hän jatkaa.

Ydinvoimaa kaikkialle?

Yksi merkittävä työkalu ongelmien ratkaisuun on ydinvoima. Se on vähäpäästöistä, siitä ei tule ilmansaasteita ja se tarjoaa luotettavaa ja kohtuuhintaista energiaa. Toisin kuin vesivoima, sitä voidaan rakentaa lähes mihin vain, joten se skaalautuu ongelman mukaan.

Energy for Humanity kannattaa kaikkia vähähiilisiä energianmuotoja, kuten tuulivoimaa, aurinkoenergiaa, vesivoimaa ja ydinvoimaa. Mutta onko oikeasti hyvä idea lähteä rakentamaan ydinvoimaloita köyhiin ja epävakaisiin maihin? 

– Vaikka näillekin löytyy ratkaisuja, kuten rannikolle vaikkapa lautoille sijoitettavat ydinvoimalat, ei epävakaisiin paikkoihin ole monesti fiksua lähteä rakentamaan ydinvoimaa. Näistä maista puuttuu ydinvoiman vaatima yhteiskunnallinen vakaus, instituutiot ja osaaminen. Lisäksi niitä vaivaa usein syvä korruptio, Gogan sanoo. 

– Siksi rikkaiden länsimaiden on parannettava juoksuaan. Meillä ei ole mitään moraalista perustaa jatkaa kivihiilen polttamista samalla, kun jopa järjestelmällisesti vastustamme vähäpäästöistä energiantuotantoa, kuten ydinvoimaa. Lisäksi tämä pelko, inho ja vastustus perustuu usein tekaistuihin, populistisiin ja älyllisesti epärehellisiin argumentteihin. Me olemme yksinkertaisesti polttaneet oman osamme, ja sen on loputtava.

Jos energiasektorin hiilidioksidipäästöt putoavat nollaan vuoteen 2040, maapallon ilmaston keskilämpötilan nousu rajoittuu 1,5 asteeseen 50 prosentin todennäköisyydellä. Jos päästöt putoavat nollaan noin vuoteen 2060 mennessä, keskilämpötilan nousu jää alle kahteen asteeseen 66 prosentin todennäköisyydellä.

Skenaarioissa ei oleteta negatiivisia päästöjä tulevaisuudessa. Negatiivinen päästö tarkoittaa, että ilmakehästä poistetaan nettomääräisesti hiilidioksidia eli että hiiltä sidotaan (mm. metsien kasvuun) enemmän kuin ihmistoiminnasta kokonaisuudessaan aiheutuu hiilidioksidipäästöjä.

 

Ihmiskunnalla on päästöbudjetti

Kuinka paljon voimme vielä lisätä kasvihuonekaasuja ilmakehässä ilman, että riski itseään ruokkivasta ja katastrofaalisesta ilmastonmuutoksesta nousee liian korkeaksi? Päästöbudjetin koosta ja toisaalta riskinottovalmiudestamme sen ylittämisen suhteen käydään jatkuvaa keskustelua, mutta sen tiedämme, että budjetti on rajattu ja että nykymenolla se on käytetty yllättävän nopeasti.

Esimerkiksi Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan vuosi 2017 oli viimeinen vuosi, kun saimme rakentaa mitään muuta kuin päästöneutraalia infrastruktuuria. Päästöbudjetti ei salli enempää.

– Eihän tämä tietenkään tule tapahtumaan. Mutta sitä suuremmalla syyllä rikkaiden maiden on tehtävä töitä puhtaan energiantuotannon eteen aivan eri tasolla kuin nykyisin. Ydinvoimaa on monissa länsimaissa joko aktiivisesti suljettu pois keskustelusta tai jopa laissa kielletty. Tämä johtaa käytännössä aina suurempiin päästöihin, Gogan toteaa.

Se on päästöistä kiinni, muu on sanahelinää

Vain päästöt ratkaisevat. Siksi Energy for Humanity julkaisi Bonnin COP23 -ilmastoneuvotteluissa raporttinsa Climate Leadership Report 2017 – Measuring the Metrics that Matter, suomennettuna Ilmastojohtajat 2017 – Mitataan asioita joilla on merkitystä.

Saksan Energiewende, energiakäänne, on pitkään ollut globaalin ympäristöliikkeen lempilapsi. Tämä on johtunut siitä, että sen tavoitteena on ollut ydinvoiman korvaaminen uusiutuvalla energialla. Mutta kun energiakäänteen ilmastovaikutuksia tarkastelee pintaa syvemmälle, se osoittautuu kalliiksi pettymykseksi.

– Tämä epäonnistuminen täytyy saattaa maailman päättäjien tietoisuuteen, jotta voimme oppia siitä, mikä on toiminut ja mikä ei, ja siten parantaa ilmastopolitiikkaamme, Gogan sanoo. 

– Ainoa mittari, jolla on merkitystä ilmastonmuutokselle, on yhteiskunnan päästöintensiteetti ja sen absoluuttiset päästöt. Sillä, kuinka paljon meillä on uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta tai ydinvoimaa, ei ole mitään väliä ilmaston kannalta. Päästöt ratkaisevat.

 

Energy for Humanityn suomalainen paikallisjärjestö on Suomen Ekomodernistit ry.