Hyvää ei saa aikaan hosumalla. Sen tietää Fennovoiman ydinvoimalahankkeen sähköosaston vetäjä Erkki Uusitalo. Huolellinen suunnittelu ja selvitysten teko sujuvoittavat voimalan tulevaa rakennusvaihetta.

Helsingin Salmisaaressa sijaitsevassa Fennovoiman pääkonttorissa riittää kuhinaa, kun töitä tehdään Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen lisensointivaiheen parissa. Erkki Uusitalon vetämällä osastolla huomion keskipisteenä ovat tulevan ydinvoimalan sähköjärjestelmät sisäisestä tietoliikenteestä aina laitosalueen ulkopuolisiin suurjänniteyhteyksiin asti. Ainoastaan instrumentointi ja automaatio ovat tämän osaston vastuualueen ulkopuolella.

Sähköosastolla on tarkistettavana ja kommentoitavana laitostoimittajalta saadut sähköjärjestelmien suunnitteludokumentit. Osasto tarkistaa dokumenttien oikeellisuuden ja lisensoitavuuden.

Fennovoima toimittaa tarkistetun suunnitteluaineiston Säteilyturvakeskukselle, joka antaa lopuksi lausuntonsa laitoksen turvallisuudesta. STUKin myönteinen turvallisuusarvio on edellytys valtioneuvoston myöntämälle rakentamisluvalle, jonka Fennovoima odottaa saavansa vuonna 2019. Tämän jälkeen voidaan aloittaa Hanhikivi 1 -voimalan rakentaminen.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Uusitalo pitää ydinvoimalan huolellista suunnittelu- ja lisensointivaihetta työläänä, mutta näkee perusteellisen työvaiheen hyvänä asiana. Tässä vaiheessa tehdyt panostukset ja valmiiksi mietityt perusratkaisut maksavat itsensä takaisin ydinvoimalan rakennusvaiheessa.

– Etenemme laitostason dokumenteista konseptitason, systeemitason ja lopulta komponenttitason dokumentteihin. Tarkistusten ja laitostoimittajan tekemien korjausten jälkeen toimitamme ne Säteilyturvakeskukseen järkevinä kokonaisuuksina. Tällaista materiaalimäärää ei kannata lähettää yksi paperi kerrallaan, Uusitalo korostaa.

Olennaista on, että kaikki dokumenteissa kuvattavat ratkaisut ovat ydinturvalain ja 
-vaatimusten, suomalaisten ja eurooppalaisten standardien sekä Fennovoiman ja laitostoimittajan välisen toimitussopimuksen mukaisia. Kyseinen sopimusmalli noudattaa avaimet käteen -periaatetta, jossa laitostoimittaja vastaa suunnittelun lisäksi myös kaikista laitehankinnoista sovitun kokonaisuuden osalta.

- Rosatomilla on paljon teknisen puolen kokemusta sekä näyttöä ydinvoimalateknologian soveltamisesta. Tässä vaiheessa meidän tehtävänämme on varmistaa venäläisten kumppaneiden tuottamien dokumenttien yhteensopivuus suomalaisiin vaatimuksiin ja toimittaa ne viranomaisille, Uusitalo kertoo.

Infrarakentaminen etenee

Ydinvoimalan lisensointivaihe ei tarkoita sitä, että Hanhikivi 1 -hanke olisi tällä hetkellä pelkkää paperityötä. Työmaa-aluetta on valmisteltu voimalan rakentamista varten jo vuodesta 2015. Rakentamislupa on edellytys ydinturvallisuuden kannalta merkittävälle rakentamiselle, mutta valmistelevia töitä voidaan tehdä esimerkiksi kunnallisella luvituksella.

Tähän mennessä voimala-alueelle on rakennettu muun muassa teitä, valaistusjärjestelmiä, sähkönjakelua sekä aitarakenteita. Koulutusrakennus ja pääporttirakennus ovat valmistuneet. Kallionlouhintaa ja ruoppaustöitä on tehty jo runsaasti. Lähiaikoina on tarkoitus aloittaa voimala-alueen hallintorakennuksen pystytys.

– Pyhäjoella olemme yksikkömme kanssa olleet liikkeellä heti ensimmäisten joukossa, sillä sähkönjakelua tarvitaan jokaisella työmaalla, Uusitalo muistuttaa.