Vuonna 2006 Pirkko Tuuttila luuli menevänsä entistä kevyempään työhön. Silloin hän ei vielä ollut kuullut Fennovoimasta. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, hän haaveilee eläkepäivistä.

Pirkko Tuuttila nauttii cappuccinon kesäisessä Ainolan puistossa Oulussa. Pyhäjoen entinen tekninen johtaja muutti Ouluun viime vuonna.

– Tämä on koti jo nyt. Oulussa on hyviä konsertteja, ja aina voi hypätä junaan ja lähteä konserttiin, hän iloitsee.

Huhtikuun alussa eläkkeelle teknisen johtajan työstä jäänyt Tuuttila toimii Pyhäjoen kaavoituspäällikkönä tammikuun 2018 loppuun. 

– Olisi mukavaa hakea muitakin haasteita, harrastaa esimerkiksi ilmajoogaa, hän pohtii tulevaa. 

Pyhäjoen oma yritys

Tuuttila kuuli vuonna 2007 ensimmäisen kerran Fennovoimasta, ydinvoimalahankkeesta ja siitä, että Pyhäjoki on siinä mukana. Kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi ja maiden ostaminen alkoivat nopeasti.

– Alusta asti kerrottiin avoimesti asioista kuntalaisille ja se johti siihen, että yleisötilaisuuksia oli hillitön määrä, Tuuttila muistelee.

Pian kävi ilmi, että tarvitaan uusi maakuntakaava, jonka laatimisessa Tuuttila oli mukana. Töitä oli valtava määrä.

– Kun Pyhäjoesta tuli ydinvoimapaikkakunta vuonna 2011, se oli iso juttu. Silloin tiesimme, että nyt se työ vasta alkaa, hän nauraa.

Tuuttila kuvaa itseään arkityöntekijäksi ja ”pyhäjokipuolueen jäseneksi” henkeen ja vereen.

– Pyhäjoen kokonaisetu on minulle tärkeä ja tulee aina olemaan. Fennovoima on Pyhäjoen oma yritys, jota olemme yhteistyössä pyrkineet kaikin tavoin auttamaan eteenpäin.

Tunteita herättävä hanke

Haasteita muutenkin vaativaan työhön ovat tuoneet ydinvoimaa vastustavat tahot. Pro Hanhikiven kanssa toiminta on sujunut sopuisasti, vaikka tehdyt valitukset ovat aiheuttaneet hurjasti lisätyötä.

– He ovat kuitenkin meidän kuntalaisia, ja sillä arvokkuudella heitä on mielestäni kohdeltu.

Paikallinen vastustus on viime vuosina rauhoittunut. Isompi uhka tulikin muualta.

– Kun rakentamisvaihe alkoi, en osannut kuvitella, että Pyhäjoki kohtaisi enää uusia hankaluuksia ydinvoimalan takia. Mutta sitten Hanhikivelle tulivat anarkistit tekemään tuhojaan. Se on ollut pelottavinta, Tuuttila rypistää otsaansa.

Vaikeissa asioissa ja työstä palautumiseen auttavat luonnossa liikkuminen, virtaava vesi ja musiikki.

– Olen intohimoinen musiikin ystävä. Seuraavaksi olen menossa Ilmajoen musiikkijuhlille katsomaan Mannerheim-oopperaa, hän kertoo innoissaan.

Salainen uhanalainen laji

Matkan varrella on ollut huvittaviakin piirteitä. Tuuttila kertoo yhdestä hauskasta episodista, jossa Hanhikivenniemeltä löytynyt uhanalainen laji aiheutti kaavaan muutoksia hetkeä ennen valtuuston käsittelyä.

– Meitä vannotettiin, että valtuustossa ei saa kertoa, mistä lajista on kyse. Näin me teimme.

Seuraavan aamun Kalevassa luki, että merikotka niisti Pyhäjoen kolmoskorttelin kaavasta. Silloinen ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkö oli sen Kalevalle kertonut. Kyllä meitä nauratti, kun me olimme edellisenä iltana olleet kiltisti kertomatta, mistä lajista oli kyse. Merikotka viihtyy alueella edelleen.

Suomen lain mukaan

Tuuttilan laajat työtehtävät ovat vaatineet pitkiä päiviä ja loputtomia neuvotteluita. Hän on ollut myös teknisen lautakunnan esittelijänä keskustelemassa Fennovoiman, Rosatomin ja Titan-2:n kanssa siitä, miten ja millä kriteereillä Suomessa rakennetaan.

– Päiväkausia kestäneissä neuvotteluissa mukana ovat tietenkin tulkit, koska käsiteltävät asiat ovat niin vaikeita. Koko päivän kestäneissä neuvotteluissa tulkki osasi iltapäivällä lisätä - aina kun avasin suuni - että ”niin, ja täällä rakennetaan suomalaisen lainsäädännön mukaan”.

Ydinvoimahankkeessa Tuuttila korostaa yhteistyötä oman ydintiiminsä, kunnan työntekijöiden, viranomaisten ja Fennovoiman kanssa. Omaa osuuttaan hankkeessa hän kuvaa työmyyrän roolina.

– Sanoisinko, että oikean ihmisen valitsivat, kun ottivat työhön tällaisen työnarkomaanin. Ei siitä kukaan muu olisi selvinnytkään.