Satavuotiaan Suomen kanssa 30 vuoden siivun kulkenut Pyhäjoen lukio ”Yrttis” on viime vuosina miltei kaksinkertaistanut oppilasmääränsä.

- Yrttiksen henki on sama kuin Obamalla. We Can! Asiat mitä me halutaan, me tehdään, tiivistää Pyhäjoen yrittäjyyslukion rehtori Tauno Rajaniemi oppilaitoksen asennetta. 

Yrittäjyyskasvatus on ollut osa lukiota jo sen alkuajoista, paljon ennen kuin muut heräsivät siihen.

Nimenä yrittäjyyslukio herättää oitis tukun kysymyksiä. Prepataanko täällä tulevia yrittäjiä tai uraohjuksia elinkeinoelämän palvelukseen? Lymyileekö nurkissa tulevia Soroksia ja Jobseja? Ei varsinaisesti prepata ja tuskin uutta Jobsiakaan vastustettaisiin, sillä koulun ajatus on kannustaa oppilaita itsensä kehittämiseen ja omana pomona toimimiseen. Sen uskotaan kantavan hedelmää, valitseepa nuori minkä tahansa tulevaisuuspolun.

- Opiskelija ei ole objekti, vaan subjekti. Teet itse, et ano, syventää Rajaniemi ideologiaa.

Ei opettajia ole toki tarpeettomiksi tehty, eivätkä oppilaat vaella itseohjautuvasti kurssilta toiselle. Rajaniemi arvioi, että opettajilta vaaditaan erityistä aktiivisuutta monimuotoisessa opetuksessa. Lukiolle hän toteaa olevan tärkeää, että opiskelija löytää oman tiensä ja pääsee jatkoon. Siinä rehtori kokee oppilaitoksen onnistuneenkin.

Jotain painoa yrttisidealle voitaneen pistää jokakeväisissä lukioiden välisissä kisoissa, joissa pyhäjokiset ylioppilaat ovat arvosanoillaan sijoittuneet rankinglistoilla useana vuonna sangen korkealle. Laskutavasta riippuen jopa parinkymmenen parhaimman lukion joukkoon. Rajaniemi toppuuttelee liikaa innokkuutta todeten ikäluokkien olevan kovin erilaisia ja vuosivaihtelua esiintyvän.  

Löytyy Yrttiksestä myös kiinnekohtansa elinkeinoelämään. Lukion toisluokkalaisten jokasyksyinen messuponnistus yritysten ja yhteisöjen kanssa on sekin väline yrittäjyyden ideaan, jossa verkostoituminen korostuu tänä päivänä.

Paikkakunnalla toimivat yritykset ovat Fennovoiman tavoin lukion yhteistyökumppaneja. Esimerkiksi ydinvoima-asiantuntija Minttu Hietamäki on ollut luennoimassa ydinvoimateknologiasta.

– Myös tuulivoimasta on ollut luennoitsija, viittaa Rajaniemi alueen monipuoliseen energiantuotantoon.

Oleellinen osa Yrttistä on myös lukion oppilaiden viikoittain toimittama Pyhäjoen kuulumiset -julkaisu, joka ilmestyy Pyhäjoen lisäksi myös osassa Raahea.

Ovet auki eri puolille maailmaa

Kansainvälisyyden rehtori mainitsee nousseen koulun toiminnassa yhä tärkeämmäksi.

Jo pitkät perinteet oppilaitoksella on Sveitsissä toimivaan Cerniin, jossa sijaitsee Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus. Rajaniemi laskee opiskelijoiden vierailleen siellä toistakymmentä kertaa.

Ydinvoimayhtiö Fennovoima on ollut yksi kansainvälistymisen moottori ja mahdollistanut jo vakiintuneen yhteistyökuvion Sosnovyi Borin lukion kanssa. Vierailuja on tehty vastavuoroisesti. Venäjä näkyy vierailuina ja lukion kurssitarjottimella vaikkapa monimuotoisesti venäläisen kulttuurin ja kirjallisuuden kurssina.

Vaikka Pyhäjoen lukiossa venäjän kieltä opiskellaankin verkkokurssina ja kielen on tänä keväänä ensimmäinen kirjoittanutkin, on koulun toinen virallinen kieli englanti. Sillä opetetaan ja sitä käytetään yhteistyökuvioissa muun muassa oppilasvaihdossa. Lukion opettajia onkin kannustettu kielen opiskeluun monikielisyyden vahvistamiseksi.

Tauno Rajaniemi arvelee, että Pyhäjoen Yrttiksessä oppilaan oletetaan ottavan opinnoistaan suuremman vastuun kuin keskimäärin.

Myös Pyhäjoella espanjan kielen suosion kasvu on ollut merkille pantavaa. Rajaniemi naurahtaakin, että oman osuutensa suosiosta saattaa selittää yhteys jalkapallopyhättönä tunnettuun Barcelonaan. Hauskana kuriositeettina Tauno Rajaniemi esittelee barcelonalaisen espanjan kielen opettajan, joka itse asiassa onkin amerikkalainen.

Tänä vuonna toisluokkalaisten perinteinen matka suuntautuu huhtikuun lopussa Yhdysvaltoihin ja Rajaniemen vaihto-oppilasvuosien Ohioon. Luvassa on yliopistovierailuja, kulttuuria ja baseballia.

– Pyhäjokisten on hyvä nähdä, miten eletään ilman sähköä, viittaa rehtori luvassa olevaan tutustumisvierailuun vielä 1700-luvun tapaan elävien amissien luo.

Yhdysvaltojen ruostevyöhykkeellä sijaitseva Ohio tarjoaa myös kurkistuksen todellisuuteen sen jälkeen, kun terästeollisuus siirtyi sieltä halvempiin maihin.

Tauno Rajaniemi mainitsee Pyhäjoen lukion olemassaolon kannalta tärkeäksi yhteistyön naapurikuntien lukioiden kanssa. Raahen lukio on yhteistyökumppani, joka mahdollistaa monipuolisen kurssitarjonnan. Etäopetus useamman koulun kesken on tätä päivää ja turvaa pienempienkin lukioiden toiminnan.

Muuttolaatikoihin mukaan Yrttiksen henki

1987 perustettu lukio on käynyt pitkän tien rivitalossa aloittaneesta opinahjosta avariin, tämän päivän opetukseen muuntuviin tiloihin.

Rajaniemi esittelee aulatiloja, joista löytyy myös oppilaitoksen kahvio. Se ei ole vain oppilaiden taukopaikka, vaan myös opettajat viivähtävät siellä kupillisella.

– Meillä ei ole opettajien ja oppilaiden raja-aitoja.

Rajaniemi kertoo rehtorina toimineen edeltäjänsä Pekka Viitasen olleen synnyttämässä yrittäjyyslukion ideaa, jolla oli kunnan vahva tuki. Lukio on osa kunnan kehittämistä ja on tiivis osa yhteisöä.

Vuonna 1999 lukio astui uuteen aikaan saadessaan tilat, joita opetuksen lisäksi hyödynnetään myös muuhun toimintaan. Mukaan muuttolaatikoihin pakattiin myös kodinomainen tunnelma, jota Rajaniemi omalta osaltaan ja nykyisin ainoana alkuperäisenä opettajana haluaa siirtää eteenpäin.

Tehtävä on käynyt mitä ilmeisimmin luontevasti, onhan Rajaniemi Pyhäjoen omia poikia. Ei sentään Yrttiksen omia kasvatteja, sillä lukionsa hän kävi Raahessa. Jatko-opinnot veivät Ouluun, missä hän toimi myös yliopisto-opettajana. Sopulivuosiksi kuvaamaansa aikaa hän vietti myös Fulbright-stipendiaattina Ohiossa, jossa hän toimi High School -opettajana yhden kouluvuoden.

– Tauno Rajaniemi, Rajaniementieltä, Rajaniemen kylältä, esittelee rehtori nykyisen sijaintinsa todeten ympyrän sulkeutuneen.

Lukio rakennettiin sadalle oppilaalle, mikä määrä on jo ylittymässä. Kuudessa vuodessa oppilasmäärä on kasvanut 60:stä yli sataan oppilaaseen, yksisarjaisesta kaksisarjaiseksi. Kasvuun eivät ole riittäneet oman kunnan ikäluokat, vaan oppilaita tulee myös naapureista heti kuntarajan takaa.

– Tuolla on laajennusvara, osoittaa hän käytävää pohjoisen suuntaan.