– Kyllähän sitä tuli sitä vipinää. Positiivinen haaste ollut, tuumaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkala Hanhikivi1 -hankkeen aiheuttamasta muutoksesta Pyhäjoella.

Matti Pahkalan mukaan reilun 3000 asukaan Pyhäjoen rooli on vähän sama kuin kaikilla muillakin pienillä maalaispaikkakunnilla: se toimii kasvattajaseurana suurille kasvukeskuksille.

– Pyhäjoki on monen muun maalaispitäjän tavoin kärsinyt kasvattajaseuran syndroomasta. Meillä on nuoria kuntalaisia melko hyvin. Mutta kun ne ovat saaneet peruskoulun tai viimeistään lukion käytyä, ne lähtevät maailmalle ja usein myös jäävät sinne.

Kun kunnan asukkaat ikääntyvät ja työikäiset muuttavat pois, muutos syö kunnan taloutta kahdesta päästä. Kunnan palveluiden pyörittäminen käy koko ajan vaikeammaksi.

– Tähän yleiseen kehitykseen istutettuna Fennovoiman päätös rakentaa laitos Pyhäjoelle tuntui siltä, että nyt todella tapahtuu jotain.

Päätös voimalaitoksen sijoittumisesta Pyhäjoelle jakoi mielipiteitä ja aiheutti melkoista vipinää niin kunnan hallinnossa kuin kylänraitillakin.

– Jotkut näkivät mahdollisuuksia, toiset uhkakuvia. Luulen kuitenkin, että suurin osa maalasi sellaisen kuvan, jossa näki kehitystä ja muutosta, mutta asetti itsensä sivustaseuraajan rooliin. Iso osa suhtautui koko hankkeeseen neutraalista ja oli että ’mielenkiintoista, mutta katsotaan nyt’.  

Opintomatka Eurajoelle paljasti, että maankäytön suunnittelu on tärkeintä

Kun puheet Fennovoiman hankkeesta alkoivat vuonna 2007, päättivät Pyhäjoen kuntapäättäjät pyytää saman tien audienssia toiselta suomalaiselta ydinvoimapaikkakunnalta, Eurajoelta.

– Se oli ja on edelleen tosi hieno kontakti. Vierailu Eurajoelle avasi hirveästi sitä, mitä on tarpeen tehdä, ja eurajokiset ottivat meidät tosi hyvin vastaan. He kertoivat, missä olivat onnistuneet Olkiluoto 3 -hankkeen osalta ja missä eivät, Pahkala kertoo.

Työtä on tehtävänä, kun vaatimukset kunnan tuottamille palveluille kasvavat. Vastaan tulee tulevaisuudessa myös tarpeita, joita ei vielä kukaan osaa varmaksi ennustaa.

Iso osa suhtautui koko hankkeeseen neutraalista ja oli että ’mielenkiintoista, mutta katsotaan nyt’.  

Töitä on riittänyt tietysti kaavoituksen parissa. Pyhäjoelle on kaavoitettu runsaasti lisää tontteja asumisen, kaupan ja teollisuuden tarpeisiin.

– Sillä hetkellä kun Pyhäjoki varmistui laitospaikaksi, puhelin meni tukkoon ja kahdessa tunnissa varattiin kaikki meidän silloiset teollisuuspaikat. Kaavoitus on onneksi toiminut ja ainakin toistaiseksi tuotetta on tarjolla. Tämä on yksi niitä opetuksia, joita saimme eurajokisilta. Maankäytöllinen suunnittelu on kaiken A ja O, Pahkala pohtii.

– Onhan se töitä teettänyt hirveästi hallitukselle. Kaavoitus on aivan oma prosessinsa, hurjakin. Pienellä paikkakunnalla jo jääviyskysymykset tulevat helposti vastaan.

Pyhäjoki muuttuu ja kasvaa asukkaiden mukana

Pyhäjoen naapurikaupunki Raahe terästehtaineen on ylivoimaisesti suurin pyhäjokisten työllistäjä. Hanhikivi 1 -työmaa ei vielä ole kääntänyt suuntaa Pyhäjoen voitoksi.

– Tässä vaiheessa hanketta kun tehdään maanrakennusta, niin koneilla on suurempi merkitys kuin ihmisillä. Mutta kyllä se pendelöinti tänne suuntaan vielä kiihtyy, Pahkala povaa.

Työllisyysvaikutukset tuntuvat ainakin kunnantalolla. Siellä tehdään paljon muutakin, kuin vain huolehditaan peruspalveluista. Siellä pohditaan pitkälle kunnan tulevaisuuteen.

– Tämä aika on todella mielenkiintoista. Jotenkin on tuntunut oikealta, nyt on päätösten aika ja silloin pitää tehdä töitä. Ei pelkästään sitä palvelujen tuottamista, sehän se on se kunnan perinteinen rooli. Elinkeinojen kehittäminen on aivan yhtä keskeinen tehtävä, mutta siitä on aina paljon vaikeampi saada otetta. Nyt on kuitenkin tekemisen meininki, Matti Pahkala kertoo.

Uutta ilmettä Pyhäjoen keskustaan tuo tulevaisuudessa rakennettava Pyhäjoki-talo. Sen tarkat suunnitelmat ovat vielä kesken, mutta ajatuksia on jo runsaasti ilmoilla. Ainakin kirjastoa kaavaillaan siirtyväksi uuteen rakennukseen.

– Kunnan kirjaston lisäksi tiloissa voisi toimia kaupallisia yrityksiä. Uimahallista on ollut puhetta ja toiveita pitkään, se voisi olla yksi vaihtoehto.

Fennovoima haluaa sijoittaa Pyhäjoki-taloon vierailukeskuksensa, mikä toisi sinne tuhansia vierailijoita vuosittain. Kävijävirroista hyötyvät muutkin alueen yritykset.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta aina voi yrittää

Pyhäjoen rytmi ja ilme muuttuu takuulla lähivuosina, kun Hanhikivi 1 -hanke etenee varsinaiseen rakennusvaiheeseen. Kunnan puolelta yritetään varautua tulevaan mahdollisimman hyvin ja ajoissa, mutta ennustajan lahjoja ei ole hallituksen puheenjohtajallekaan suotu.

– Kukaan ei vielä tarkkaan tiedä, mitä palveluita Pyhäjoella tarkkaan tarvitaan tulevina vuosina. Paljon riippuu siitä, miten tänne tulevat ihmiset suhtautuvat työhönsä – tuovatko he perheensä mukanaan vai matkustavatko viikonlopuiksi takaisin kotipaikkakunnilleen tai kotimaahansa. Voi jopa olla, että syntyy tarve kansainväliselle koululle, mutta kukaan ei vielä tiedä varmasti.

Pyhäjoen väkiluvun lasku on jo pysähtynyt. Pahkala on tyytyväinen kehitykseen.

– Tämän myötä Pyhäjoen nuorille on mahdollista opiskella sellaisia aloja, että voi saada töitä kotikunnasta. Uskon vahvasti siihen tavoitteeseen, että saamme tuhat ihmistä lisää Pyhäjoelle. Heitä syntyy ja jää, mutta varmaan tulee myös muualta asumaan pysyvästi. Tervetuloa meidän puolestamme!