Radioaktiivista säteilyä on kaikkialla. Niinpä kysymykseen ”Säteileekö polla?” voi turvallisin mielin vastata kyllä. Ihmiskehossa on esimerkiksi ruoan mukana tulleita säteileviä isotooppeja, jotka aiheuttavat sen, että säteilemme jatkuvasti. Mutta miten paljon? Mistä päivittäinen säteilyannoksemme on peräisin?

Ydinvoima yhdistetään usein radioaktiiviseen säteilyyn[i], sillä ydinvoimaa tuotettaessa käytetään ja syntyy säteileviä aineita. Ja koska ihmiset harvoin tietävät säteilystä kovin paljon, liittyy siihen monia pelkoja, jotka sitten usein yhdistetään myös ydinvoimaan. Onkin paikallaan laittaa asioita säteilyn ja ydinvoiman suhteen oikeaan mittakaavaan.

Asuinpaikka vaikuttaa säteilyn määrään

Keskimääräinen suomalainen saa 80 vuotisen elämänsä aikana reilun 250 millisievertin[ii] säteilyannoksen, noin 3,2 millisievertiä (mSv) vuodessa. Tämä on keskiarvo, ja monet ihmiset saavat huomattavasti suurempiakin annoksia. Esimerkiksi radon-alueilla asuville annos voi olla helposti kymmenkertainen, tai suurempikin[iii].

Kirjassamme Musta Hevonen[iv] käytimme kansanomaista säteilyannosyksikköä nimeltä Pispala, joka vastaa vuoden asumista Tampereen Pispalan asuinalueella. Siellä suhteellisen korkean radonpitoisuuden takia annos voi olla 35 millisieverttiä vuodessa. Yksi ”Pispala” on siis 35 millisievertiä. Vastaavanlaisia alueita on paljon muuallakin.

Suurin säteilynlähde on radon

Radon on suurin yksittäinen säteilynlähde suomalaiselle. Se vastaa noin puolesta koko säteilyannostamme. Röntgen-tutkimuksista tulee 14 % ja saman verran saadaan myös rakennusmateriaaleista ja suoraan maaperästä. Kymmenys on peräisin avaruudesta tulevasta kosmisesta säteilystä, ja toinen kymmenys on peräisin ruoasta ja hengitysilmasta (pois lukien radon, joka myös päätyy kehoon hengitysilman kautta).

Kun näiden osuudet on ynnätty yhteen, ollaan jo melko lähellä sataa prosenttia. Loput, alle prosentti säteilyannoksesta, on peräisin ydinasekokeista ja Tšernobylin onnettomuudesta. Ydinvoimaloista ja ydinjätteestä saadut lisäannokset ovat niin pieniä, että ne hukkuvat tilastolliseen taustakohinaan.

Tšernobylin onnettomuuden on laskettu aiheuttavan suomalaisille heidän elämänsä aikana keskimäärin noin 2 millisievertin säteilyannoksen. Tämä vastaa karkeasti kolmen viikon oleskelua Pispalassa tai vuoden työskentelyä lentoemäntänä[v]. Onnettomuuden saamaan mediahuomioon ja ihmisten Tšernobyl-pelkoon nähden itse säteilyannos on varsin vaatimaton. 

Yksittäisen ihmisen saamat säteilyannokset kuitenkin vaihtelevat runsaasti. Ohessa muutama esimerkki tavallisista ja ei-niin-tavallisista säteilylähteistä. Esimerkiksi tupakoimalla pari askia päivässä vuoden ajan saa vastaavan säteilyannoksen, mitä Hiroshiman ydinpommin räjähdyksestä selvinneet saivat keskimäärin, eikä säteily suinkaan ole tupakoinnin suurin terveyshaitta! Seuraavassa artikkelissa pureudumme säteilyn terveysvaikutuksiin hieman tarkemmin.

Säteilyn lähde Pispalaa Millisievertiä
Tupakointi, 2 askia päivässä vuoden ajan 5 – 6 vuotta Pispalassa 160 – 200 mSv
Vuosi loikoilua Guaraparin hiekkarannalla Brasiliassa 5,5 vuotta Pispalassa 175 mSv
Lääketieteellinen yhdistetty PET ja CT-kuvaus Noin 8 kuukautta Pispalassa 20 – 25 mSv
Vuosi lentoemäntänä tai Suomalaisen Tšernobylin laskeumasta saama keskimääräinen lisäannos koko elämän aikana 3 viikkoa Pispalassa 2 mSv
Fukushiman noin 170 etulinjan kriisityöläisen arvioitu lisäannos 3 vuotta Pispalassa 100 mSv
Hiroshimassa olleiden, mutta ydinpommista selvinneiden saama lisäannos keskimäärin 6 vuotta Pispalassa 200 mSv

 

Lähteet:

i. Säteilyä on olemassa monenlaista. Jutussa puhutaan yleisesti ”säteilystä” kun tarkoitetaan ionisoivaa radioaktiivista säteilyä, eli sellaista joka voi aiheuttaa esimerkiksi syöpää.

ii. Sievert, ja sen pienemmän yksiköt millisievert ja mikrosievert, kuvaavat säteilyn aiheuttamia terveysvaikutuksia. Sievert siis pyrkii huomioimaan eri tyyppiset säteilyt ja altistustavat sekä niiden vaikutuksen ihmiskehossa sisäisesti ja ulkoisesti.

iii. Itse asiassa suunnitteilla olevien laskentatapojen muutosten myötä annos voi olla jopa monikymmenkertainen, sillä radonin aiheuttamaa säteilyannosta ollaan niissä todennäköisesti muuttamassa edelliseen laskentatapaan verrattuna merkittävästi suuremmaksi. ICRP ei ole kuitenkaan vielä kesällä 2017 julkaissut uusia laskentatapoja.

iv. Musta Hevonen – Ydinvoima ja ilmastonmuutos, Rauli Partanen ja Janne M. Korhonen, Kosmos 2016.

v. Korkealla kosminen säteily on voimakkaampaa, joten lentokoneissa työkseen matkustelevat saavat kosmisesta säteilystä merkittävän lisäannoksen.