Radioaktiivista säteilyä pidetään ydinvoiman keskeisenä ongelmana ja riskinä. Ihmiset ovat keskimäärin kuitenkin huonoja arvioimaan ja vertailemaan eri riskejä ja vaaroja keskenään. Tästä syystä säteilyn, ja ennen kaikkea ydinvoiman aiheuttaman säteilyn, terveyshaitat on syytä pistää mittakaavaan.

Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Vuosittain syöpään sairastuu noin 30 000 ihmistä. Suurin osa heistä, noin kaksi kolmannesta, kuitenkin paranee. Valitettavasti noin 10 000 suomalaista kuitenkin menehtyy syöpään vuosittain. Syöpä edustaa noin viidennestä kaikista kuolemista.1 

Radioaktiivinen säteily yhdistetään usein syöpään. Valtaosa, arviolta noin 90 prosenttia, syövistä johtuu kuitenkin jostain aivan muusta kuin säteilystä. Ja kuten edellisessä jutussa kirjoitin, yli 99 % saamastamme säteilyannoksesta on peräisin aivan muualta kuin ydinvoimaloista tai edes ydinonnettomuuksista.

Maailmalla keskimääräinen ydinvoimaloista saatu vuotuinen lisäannos on noin 0,0001 mSv ja koko ydinvoimateollisuuden (sis. kaivostoiminta jne.) antaman lisäannoksen kokoluokka on 0,0002 mSv2. Lukemat ja arviot sisältävät myös ydinjätteen säilömisen. Ihmisten saama vuotuinen keskiannos on tähän nähden noin kymmentuhatkertainen, 2,4 mSv. 

On siis hieman kummallista pelätä säteilyä ja syödä samalla esimerkiksi pekonia3, polttaa tupakkaa tai juoda alkoholia, kenties vieläpä auringonpaisteessa vähissä vaatteissa loikoillen, ilman UV-suojausta. Nämä kaikki ovat tunnettuja karsinogeenejä, eli aiheuttavat syöpää. Vielä kummallisempaa on pelätä, joskus jopa hysteerisesti, juuri ydinvoimaloiden aiheuttamaa säteilyä, joka on pikkiriikkinen murto-osa saamastamme säteilystä. Se on vähän kuin joku polttaisi pari askia tupakkaa päivässä ja olisi samalla kamalan huolissaan kadun toisella puolelta nenäänsä leijailevasta passiivisesta tupakansavusta. Ihmiset kuitenkin ovat kummallisia mitä tulee riskien havaitsemiseen ja niistä huolestumiseen. 

Ydinteollisuuden ja säteilyn nettovaikutus

Mutta muutama syöpäkuolema on kuitenkin ehkä jäljitettävissä ydinteollisuuteen ja sen ympäristöön vapauttamaan säteilyyn? Epäilemättä4. Ihmisiä kuolee joka hetki, ja jokaisella heistä on lopulta jokin kuolinsyy. 

Toisaalta, moderni lääketiede käyttää säteilyä ja säteileviä aineita monin tavoin5. Monet diagnostiikat käyttävät hyväkseen säteilyä, yleisimpänä aineena Teknetium-99m. Saadut säteilyannokset ovat usein muutamista millisieverteistä kymmeniin millisieverteihin. 

Sädehoidossa syöpäkasvainta puolestaan säteilytetään voimakkaalla radioaktiivisella (gamma)säteilyllä, jotta syöpäsolut tuhoutuvat. Paikalliset säteilyannokset voivat tällöin nousta tuhansiin millisieverteihin6. Sädehoidoissa säteily saadaan esimerkiksi koboltti-60 isotoopista, jota voidaan valmistaa tarkoitukseen soveltuvissa ydinreaktoreissa. Erityyppisiä sädehoitoja annetaan maailmalla vuosittain miljoonia kertoja, ja yhdistettynä moderniin diagnostiikkaan ja muihin hoitoihin, näillä hoidoilla myös pelastetaan miljoonia ihmishenkiä.

Ydinteollisuuden kokonaisnettovaikutus on, onnettomuuksineen päivineen, rutkasti positiivinen. Ja vaikka ydinlääketiedettä ei laskettaisi, on ydinvoima energiantuotannossa säästänyt jopa 1,8 miljoonaa ihmishenkeä korvaamalla polttamista energiantuotannossa7. Puhumattakaan päästämättä jääneistä kasvihuonekaasuista.

Entä ruoan säteilytys?

On vielä eräs tapa, jolla säteily auttaa meitä ja pelastaa henkiä. Se on ruoan säilyvyyden parantaminen säteilyttämällä se. Säteilytys tuhoaa ruokaa pilaannuttavat mikrobit sekä pieneliöt, ja vähentää siten ruokamyrkytyksiä merkittävästi niissä maissa, joissa se on sallittua ja joissa ruokaketju ei ole niin tarkoin valvottu kuin esimerkiksi Suomessa. Säteilyttäminen ei tee ruoasta tietenkään radioaktiivista, se vain tekee siitä paremmin säilyvää ja siten turvallisempaa. Ihmisten surkea säteilytietoisuus ja säteilyyn liittyvä hysteria on kuitenkin todennäköisesti merkittävä syy sille, että ruoan säteilytystä karsastetaan monissa maissa, vaikka se on kustannustehokas ja turvallinen ruoan säilöntämenetelmä. Esimerkiksi Suomessa vain kuivien mausteiden ja yrttien säteilytys on sallittua8

Nettovaikutukseltaan radioaktiivinen säteily siis todennäköisesti pelastaa ihmishenkiä – ajatteli asiaa sitten lääketieteen tai ydinsähkön tuotannon näkökulmasta. Säteilyyn liittyvä pelko ja pelottelu puolestaan johtavat tarpeettomiin uhreihin.

Lähteet:

1. Suurin yksittäinen kuolinsyy on verisuonisairaudet kuten sepelvaltimotauti. Kts. Esim. Tilastokeskus: http://tinyurl.com/y7gf6vjy

2. Kts. esim YK:n ympäristöohjelma UNEPin tuore julkaisu Radiation Effects and Sources (2016), sivu 41. http://tinyurl.com/y82x3rwn (pdf)

3. Pekonilla tarkoitetaan tässä ylipäätään prosessoitua/punaista lihaa, joka on syötynä luokiteltu syöpää aiheuttavaksi. Kts. esimerkiksi https://www.cancer.org/cancer/cancer-causes/general-info/known-and-probable-human-carcinogens.html

4. Historiallisesti esimerkiksi uraanin louhiminen on altistanut kaivostyöläisiä säteilylle, mutta kehittyneet menetelmät ja seuranta ovat pienentäneet nämäkin lisäannokset varsin pieniksi. Kts. aiempi juttuni aiheesta

5. Lisää isotooppilääketieteestä voi lukea suomeksi esimerkiksi STUKin sivuilta: http://tinyurl.com/ybanuyd7 (pdf)

6. Vaihtoehtohoitoja kauppaavat sivustot ovat toki löytäneet tämänkin tiedon, ja levittävät sitä jonkin sortin todisteena sädehoidon vaarallisuudesta. Totuus on kuitenkin se, että vaikka sädehoidossa on riskinsä, ne punnitaan tarkasti saatua hyötyä (syövän pysäyttäminen ja tuhoaminen) vastaan.

7. Pushker A. Kharecha ja James E. Hansen, 2013, Prevented Mortality and Greenhouse Gas Emissions from Historical and Projected Nuclear Power. http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/es3051197

8. Lisätietoa esim. Eviran sivuilta: http://tinyurl.com/y963vr6d