Ydinvoimalan rakentaminen on myös koulutusta, korostaa Fennovoiman koulutusasiantuntija Heidi Kauppila. Yhtiön oppilaitosyhteistyö painottuu Pohjois-Suomeen.

Meistä tuli muurareita, taksikuskeja, suutareita, juoksutti Anssi Kela luokkakokoustunnelmiin 2000-luvun alun kappaleessaan 1972.

Fennovoimalainen versio vuonna 2024 voisi kertoa operaattoreista, käyttöinsinööreistä, asiantuntijoista ja lukuisista muista työnimikkeistä.

Fennovoiman koulutusasiantuntija Heidi Kauppila laskee, että ydinvoimalan käynnistyessä se työllistää 450–500 eri alojen ammattilaista. Tehtävien kirjo on valtava – samoin kuin ammattilaisten koulutustaustojen monipuolisuus.

Osa rekrytoitavista on jo kannuksensa ansainneita, mutta laajalla oppilaitosyhteistyöllä ydinvoimayhtiö haluaa herättää kiinnostuksen alaan. Yhteistyö tuottaa myös rakennusaikaisia osaajia.

– Ydinvoima ei ole ydin, vaan haemme erilaisia osaajia, joilla on kokemusta omasta erikoisalastaan, Kauppila sanoo.

Heidi Kauppila on itse mainio esimerkki diplomi-insinööristä, joka Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan kasvattina on suuntautunut prosessitekniikkaan. Valmistuttuaan 2011 Kauppila kartutti työelämäosaamistaan Sotkamon Talvivaarassa, Siilinjärvellä Yarassa ja Kokkolassa työsuojelun konsultointitehtävissä, kunnes siirtyi Fennovoimalle Pyhäjoelle. Tuotantotalouden ja työtieteen opinnoille oli käyttöä, vaikka ala onkin vaihtunut kaivosteollisuudesta ydinvoimaan.

Fennovoiman oppilaitosyhteistyö painottuu Pohjois-Suomeen. Simosta kotoisin oleva Kauppila uskoo monen opiskelijan hänen itsensä tavoin haluavan sitoutua kotiseudulle. Opiskelu pohjoisessa juurruttaa alueelle myös muualta tulleita.

Oppilaitosyhteistyössä on kyse myös ydinvoimatiedon lisäämisestä. Heillekin, jotka pistävät vain töpselin seinään, halutaan jakaa tietoa ydinenergian tuottamisesta.

Mukana verkostossa

Fennovoima on vahvasti mukana Pohjois-Suomen koulutusverkostossa. Yhteistyön piirissä on 15 eri koulutustason oppilaitosta: yhteensä 300 opettajaa ja asiantuntijaa on perehdytetty ydinvoimaan sekä muihin suurhankkeisiin. Yhteistyökumppanit ovat muun muassa uudistaneet koulutussisältöjä silmällä pitäen ydinvoimalan rakennus- ja käytönaikaisia tarpeita. 

Opetushenkilöstön asiantuntijuuden lisääminen on myös jatkuva prosessi, jossa Fennovoiman ammattilaiset ovat mukana. Ydinvoima-asiantuntijat ovat kysyttyjä luennoitsijoita myös oppilaitosten opinto-ohjelmissa.

Kauppilan mukaan Fennovoiman oppilaitosyhteistyö on yliopisto- ja korkeakoulupainotteista sekä tekniikan alaan suuntautunutta. Erityisen tärkeitä yhteistyötahoja koulutusverkostossa ovat Oulun yliopiston lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu Ylivieskassa.

Kauppila ennakoi, että voimalan aloittaessa toimintansa diplomi- ja opinnäytetöitä syntyy ydinvoima-alalta. Jo nyt kiinnostusta on ollut runsaasti, mutta rakennusaikaiseen tieteen edistämiseen Fennovoiman resurssit ovat rajoitetut.

Opiskelijoiden kesätyöpaikkojenkin hän ennakoi lisääntyvän nykyisestään ydinvoimalahankkeen edistyessä ja ydinvoimalan aloittaessa toimintansa.

Ei vain korkeakouluyhteistyötä

Yhteistyötä on tehty myös peruskoulujen, ammattiopistojen ja lukioiden kanssa. Pyhäjoen lukioon Fennovoimalla on erityinen suhde, mikä on vahvistanut lukion kansainvälisyyttä ja mahdollistanut muun muassa vierailut ystävyyslukioon Sosnovyi Borissa.

Kauppila kertoo myös lähialueiden peruskoulujen ja ammattiopistojen olevan kiinnostuneita Hanhikivi 1 -työmaasta, johon koululaiset ja opiskelijat pääsevät tutustumaan työmaakierroksilla.

– He voivat olla tulevaisuuden tekijöitämme.