Oululaisen Ruskon Betonin betoniasemat lukeutuvat Hanhikivi 1 -hankkeen tärkeimpiin ja näkyvimpiin hermokeskuksiin. Työmaan valuissa käytettävän betonin laatuvaatimukset ovat äärimmäisen tarkkoja. Kuvat: Ville Pohjonen

Hanhikivi 1 -työmaa on saanut kesän aikana kaksi uljasta maamerkkiä. Ruskon Betonin betoniasemien keltaiset sementtisiilot kurkottavat 25 metrin lakikorkeuteen ja osuvat valtatie 8:lta Hanhikiventielle kääntyvän autoilijan näkökenttään jo yli neljän kilometrin päästä. Siilojen katolta avautuu henkeäsalpaava näkymä työmaalle ja läheisille merialueille.

Betoniasemat lukeutuvat Hanhikivi 1 -hankkeen tärkeimpiin hermokeskuksiin. Tulevina vuosina asemilla tuotetaan kaikki voimalaitoksen rakentamisessa tarvittava betoni, noin 370 000 kuutiota. 

Määrällä täyttäisi tilavuudeltaan reilun 100 000 kuution Eduskuntatalon lähes neljä kertaa.

- Työmaan oheisrakentaminen nostaa vielä toimitettavan betonin kuutiomäärää, Ruskon Betonin varatoimitusjohtaja Risto Väänänen huomauttaa.

Ruskon Betonin projekti-insinööri Jussi Tenhunen (etualalla) ja aluepäällikkö Jaakko Mäkelä ovat tyytyväisiä Hanhikivi 1 -työmaan yhteishenkeen.

 

Historiallinen toimeksianto

Ruskon Betonin ja laitostoimittajan pääurakoitsijan Titan-2:n sopimus työmaan valmisbetonin toimittamisesta julkaistiin viime talvena. Vaikka oululainen perheyritys on vuosien varrella urakoinut useissa merkittävissä rakennuskohteissa ympäri Suomea, on toimeksianto Pyhäjoen Hanhikiven niemellä Ruskon Betonin historian suurin.

- Esimerkiksi suurimpien siltakohteidemme yksittäisissä valuissa on käytetty betonia noin 4 000 kuutiota. Täällä yksittäisessä valussa käytetyn betonin määrä nousee viisinkertaiseksi. Meillä ei ole missään tuotantomäärältään niin isoa betoniasemaa kuin nämä, joita on Hanhikiven niemellä nyt kaksin kappalein, Väänänen alleviivaa.

Kaksi asemaa tuottavat yhteensä noin 250 betonikuutiota tunnissa Hanhikivi 1 -työmaan tarpeisiin.

Ruskon Betoni on löytänyt nopeasti paikkansa työmaan urakoitsijoiden joukosta ja omaksunut ydinvoimaprojektissa tarvittavat toimintatavat: huolellisen ennakkosuunnittelun sekä auringontarkan dokumentoinnin. Betoniasemat ovat nousseet Hanhikiven niemen maisemaan aikataulussa.

- Yleinen vaatimustaso on täällä aivan eri luokkaa kuin mihin olemme tottuneet. Siksi Hanhikivi 1 -hanke tarjoaa hienon mahdollisuuden yrityksemme kehittämiseen. Kun näihin haasteisiin pystyy vastaamaan, on vaikea löytää maailmasta enää betoniteknistä kohdetta, johon meillä ei olisi kompetenssia, Väänänen korostaa.

- Tätä tilaisuutta ei kannata kiertää, jos vain tuntee, että omalla yrityksellä olisi projektiin annettavaa.

Betonimyllärien aatelia

Periaatteessa betonintuotanto on helppoa. Tarvitaan vain runkoaine, vettä, sementtiä ja betonimylly. Lisäaineilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi betonin kovettumiseen, notkeuteen ja pakkaskestävyyteen.

Yhtälö muuttuu vaativaksi, kun tuotantoympäristönä on ydinvoimalatyömaa. Poikkeuksellista on paitsi Hanhikiven niemellä tuotettavan betonin suuri määrä, myös betonin laadunvalvonta. Työmaan valuissa käytettävälle betonille on asetettu tarkat laatuvaatimukset, joiden mukainen lopputuote ei synny sormia napsauttamalla.

Siilon katolta avautuu upea näkymä työmaalle ja läheisille merialueille. Asemien pystytyksestä vastanneen Steel-Kamet Oy:n Jarno Saarilampi (vas.) ja Tapio Huhtala nauttivat maisemista asennustöidensä lomassa.

- Betonireseptien soveltuvuus projektiin testataan etukäteen. Testaus kestää useamman kuukauden, Väänänen selittää.

Jo ennen testauksen ja koe-erien tuotannon aloittamista betonintoimittajalta vaaditaan ennakkokoesuunnitelmat, joista myös Säteilyturvakeskus antaa oman lausuntonsa. Mitään ei tehdä hetkessä, hätiköimällä tai ilman lupaa.

- Koko prosessi vie minimissään puoli vuotta, että betonia voidaan toimittaa työmaalle, painottaa Fennovoiman laatupäällikkö Aki Jokinen.
Varatoimitusjohtaja Väänänen ja Ruskon Betonin aluepäällikkö Jaakko Mäkelä työstävät parhaillaan betonintuotannon käytännön järjestelyitä. Kiireisimpään aikaan asemilla tulee työskentelemään yhteensä 25 Ruskon Betonin työntekijää. Päälle tulevat autonkuljettajat ja tavarantoimittajat. Töitä tehdään kolmessa vuorossa.

Betoninajon minuuttiaikataulu on laadittava jo nyt, vuosia ennen toimitusten alkua. 

- Logistiikka on yksi iso haaste, sillä liikennettä riittää. Betonintuotannon raaka-aineet pitää ensin tuoda työmaalle. Kun betoni on valmista, sitä viedään asemilta eteenpäin työmaan valukohteisiin, Väänänen taustoittaa.

Etujoukoissa Pyhäjoelle

Ruskon Betoni asemoitui Pyhäjoelle ja Hanhikiven niemen tuntumaan yritysten etujoukoissa. Reilun neljän kilometrin päässä työmaasta sijaitseva Parhalahden betoniasema valmistui jo vuonna 2014.

- Ajattelimme, että se on järkevä toimipaikka meille, kun hankkeeseen liittyvä oheisrakentaminen pääsi vauhtiin. Työmaan betonintuotannon aikana Parhalahden tehdas toimii vara-asemana, Väänänen taustoittaa.

Ruskon Betonin betonintoimitussopimuksen työllisyysvaikutukset näkyvät lähialueella jo nyt. Esimerkiksi työmaan betoniasemien valmistuksesta ja pystytyksestä on vastannut kalajokinen Steel-Kamet Oy. Asemien viereisen laboratorion on puolestaan rakentanut Vieskan Elementti.

Ruskon Betonin omassa alihankintaketjussa on kymmenkunta yritystä.

- Totta kai pyrimme käyttämään paikallisia materiaalin- ja tavarantoimittajia sekä suomalaisia raaka-aineita, Väänänen vahvistaa.
Yhteistyö Titan-2:n ja muiden työmaan toimijoiden kanssa on sujunut Väänäsen ja Mäkelän mukaan mallikkaasti.

- Tieto kulkee työmaan sisällä eri toimijoiden välillä hyvin. Ongelmien ratkaisuun pitää vain varata riittävästi aikaa, Mäkelä tietää.

Ruskon Betonin aluepäällikkö Jaakko Mäkelä rakentaa tulevien vuosien betonintuotannon minuuttiaikatauluja jo nyt.