Rakennusliiton Matti Harjuniemi uskoo osaamisen nostavan Suomen uuteen nousuun.

Rakennusliitossa on uskoa tulevaan. Rakentamisen määrä on kääntynyt hiljattain nousuun varsinkin Etelä-Suomessa, ja rakennusalan ammattilaisille riittää sitä myöten aiempaa enemmän työmaita.

– Tilanne ei Suomessa näytä niin pahalta kuin annetaan ymmärtää. Takana on huonoja ja hankalia vuosia, mutta luotan siihen, että täällä on koulutettuja, ahkeraa ja hyvää porukkaa. Investoinneistahan tämä on kiinni tämä meidän oma työllisyys, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi toteaa.

Rakentamisessa kasvu on jo alkanut. Rakennusteollisuus on kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia ja alan työllisyys paranee ennusteen mukaan kuluvana vuonna selvästi.

– Asuntoja, infraa, julkisia hankkeita, kaikkea sen kaltaista. Fennovoiman hanke ei yksin kasvua selitä, vaikka onkin tärkeä alalle.

Koska Hanhikivi 1 on kansainvälinen hanke, on sillä vaikutusta myös Suomen ulkomaankauppaan. Harjuniemi uskoo varsinkin kansainvälisyyden avaavan suomalaisille täysin uusia mahdollisuuksia.

– Meillä on tosi kova tietotaito ja meiltä löytyy kovia osaajia teollisuuden joka alalta. En näe mitään syytä, etteikö pärjättäisi. Me pystymme keksimään uutta ja kehittämään omaa toimintaamme. Yksikään sellutonni ei mene paremmin kaupaksi sillä, että kaupan kassa alentaa omaa palkkaansa. Tarvitaan propellihattuja, jotka kehittävät uutta kasvua tulevaisuuden aloille. Ja ne alat, kuten vaikkapa sähköpyörät, tarvitsevat entistä enemmän sähköä.

Massiivinen muutos on edessä

SAK:n hallituksen pitkäaikainen jäsen odottaa paljon Hanhikivi 1 –työmaalta. Vastaavan kaltaisia työmaita on vaikea löytää lähivuosilta, joten hän palauttaa mielellään mieliin Kostamuksen rakentamisen ajat kolmen vuosikymmenen takaa. Venäläinen kaivoskaupunki imi työvoimaa koko Pohjois-Suomen alueelta.

– Niillä, jotka vielä muistavat Kostamuksen rakennusajan, on kokemus ja ymmärrys siitä, miten massiivisesta muutoksesta alueella on kysymys, Harjuniemi pohtii.

Harjuniemen kotikunnasta Haapavedeltä lähdettiin paljon töihin Kostamukseen. Urakat ja päivärahat tekivät kauppansa.

– Se tarjosi leipää silloin pöytään moneksi vuodeksi. Työmaan vaikutus oli todella suuri. Samoin käy Hanhikiven kanssa. Ennen kuin sen vaikutukset kunnolla näkyvät, sen laajuutta ei oikein kunnolla ymmärretä.

Harjuniemi ottaa nykypäivän vertailukohdaksi Helsingin Kalasatamaan rakenteilla olevan Redin, joka on mittaluokaltaan alle miljardin hanke. Rediä rakentaa tällä hetkellä viitisen sataa ihmistä. Hanhikivellä rakentajien määrä on jopa kahdeksankertainen. Nostureita nousee Hanhikivelle moninkertaisesti Kalasatamaan verrattuna.

– Tähän maahan on koko ajan kaivattu teollisia investointeja. Hanhikivi on sellainen investointi, johon ei veronmaksajien tarvitse laittaa fyrkkaa. Suoraan valtion budjetista ei tule mitään. Vaikka laitoksen komponentit tilataankin ulkomailta, ne asennetaan Suomessa, joten työtä riittää kotimaassa.

Pelisäännöt kuntoon ennen töiden aloittamista

Hanhikivi 1 –työmaan toimintaa ohjaa osaltaan työmaasopimus. Raamisopimus on neuvoteltu yhdessä Fennovoiman, RAOSin ja liittojen kesken ennen, kuin ensimmäistäkään urakkaa oli alueella aloitettu. Sopimus on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Työmaalla on aloittanut jo työnsä Rakennusliiton nimeämä luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Työmaasopimuksen valvonta on Harjuniemen mukaan ”vähän niitten poikien juttu”.

– Olennaista on se, että työmaalla on liiton edustajat paikan päällä. Pidän myös hyvänä sitä, että he ovat Fennovoiman työntekijöitä. Varmaan ongelmia tulee, mutta työmaasopimus on tehty työkaluksi niiden ratkaisemista varten. Tarkoitus on, että ongelmat ratkotaan aitojen sisällä. Asiat ratkotaan yhdessä ja kaikki sitoutuvat niiden ratkaisemiseen.

Työmaasopimuksen ydin on selvä: kaikille työntekijöille maksetaan työehtosopimusten mukainen palkka.

– Ammattiliitolla ei voi olla muuta kantaa kuin se, että kaikki työntekijät ovat samalla viivalla työehtojen suhteen. Edellytämme, että kaikki muutkin lähtevät samasta periaatteesta. Ihmisiä ei voi kohdella eriarvoisesti.

Harjuniemen mukaan työmaa on kansainvälinen, mutta se ei tarkoita, se olisi huono työmaa.

– Ammattiliitot vaativat, että kaikkien kannalta kohtuullisesta työmaasopimuksesta pidetään kiinni. Kun näin toimitaan, on työmaa sosiaalisesti kestävä ja sillä tavoin laitokseen luotetaan myös tulevaisuudessa.

Osaavat tekijät hommiin

Vaikka ydinvoimalan rakentaminen on teollista toimintaa, on se myös erittäin työvaltaista, sillä käsityötä on paljon. Korkeiden turvallisuusvaatimusten vuoksi on tehtävä moninkertaisia varmistuksia ja dokumentoitava perusteellisesti.

– Työtunteja joudutaan käyttämään erittäin paljon. Jos ne työtunnit halutaan niin halvaksi kuin mahdollista, käy pahimmillaan niin, että tunteja aletaan haaskata. Se voi kostautua lopullisissa kustannuksissa. Koko ajan pitäisi miettiä, miten löydetään ne parhaat ammattilaiset, jotka osaavat optimoida ja tehdä laadukasta työtä.

Harjuniemen näkökulmasta työmaasopimus on kuin luovan tuhon sopimus.

– Se karsii kilpailusta ne yritykset, jotka eivät pysty maksamaan reilua palkkaa. Sen pystyvät maksamaan vain ne firmat, jotka ovat kehittäneet toimintaansa ja pelaavat reilusti. Ne, jotka kilpailevat pelkällä hinnalla, karsiutuvat pois.