Uusiutuva energia on ympäristö- ja ilmastokeskustelun voimakkaimpia positiivisia brändejä. Käsitteenä siitä on tullut ongelmallinen, koska sitä on käytetty avainterminä esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvässä politiikassa.
Suomalaisten kuluttama energia tuotetaan valtaosin biopolttoaineilla, ydinvoimalla ja öljyllä. Näin todetaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Suomea koskevassa maaraportissa, joka antaa suosituksia suomalaiselle energiapolitiikalle.
Miltä ydinvoimakeskustelu näyttää alan ulkopuolisen ympäristöaktivistin ja tietokirjailijan silmin? Fennosen vakioavustaja Rauli Partanen pohtii ydinvoimaviestinnän lainalaisuuksia.
Eurooppa on energiavallankumouksen syntypaikka. Paitsi, että mitään kovin kummoista kumousta ei ole tapahtunut muualla kuin median otsikoissa ja päättäjien juhlapuheissa.
Ydinvoima on tärkeä palanen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, jossa jokainen oikea askel on tarpeellinen.
Ydinvoima-alan maailmanjärjestö WNA:n mukaan neljäsosa maailman sähköstä on tuotettava ydinvoimalla 30 vuoden kuluttua. Uutta ydinvoimakapasiteettia pitäisi rakentaa jopa 1 000 gigawattia lisää.
Sähköntarve vaihtelee voimakkaasti vuorokauden eri aikoina ja vuodenajasta toiseen. Ydinvoimalla on järkevää tuottaa tasaisen pohjatarpeen tyydyttävää perusvoimaa. Säätövoima joustaa kulutusvaihteluiden mukaan.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ydinvoimakapasiteetti sähköntuotannossa pitäisi vähintään kaksinkertaistaa nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Myös lämmöntuotanto ja teollisuuden prosessilämmöt pitää puhdistaa päästöistä, ja tälläkin saralla ydinvoimalla...
Mitä ympäristönsuojelija tekee huomatessaan, että numerot eivät täsmää? Hän vastaa haasteeseen ja perustaa uuden, tutkittuun tietoon toimintansa perustavan ympäristöjärjestön.
Yhdessä olemme vahvempia. Näin kiteyttää ydinvoimaloiden turvallisuuteen keskittyvän WANOn puheenjohtaja Jacques Régaldo organisaationsa tavoitteita. Fennovoima liittyi järjestön jäseneksi jo kaksi vuotta sitten. Yhtiössä haluttiin olla liikkeellä hyvissä...
Saksa investoi miljardeja euroja uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen. Silti ilmaston lämpenemistä kiihdyttävät hiilidioksidipäästöt vähenevät tavoitetta hitaammin, koska Saksa sulkee ydinvoimalansa ja turvautuu yhä laajasti hiilivoimaan.
Koetan saarnata tietämättömyyttä vastaan, toteaa emeritusprofessori Esko Valtaoja. Häntä harmittaa, että energiantuotannosta ei keskustella faktojen vaan ideologioiden pohjalta.
Miten vannoutunut ydinvoiman vastustaja voi muuttaa mielensä? Hankkimalla lisätietoa ympäristönmuutoksesta ja tavoista, joilla sitä voidaan torjua.
Radioaktiivista säteilyä pidetään ydinvoiman keskeisenä ongelmana ja riskinä. Ihmiset ovat keskimäärin kuitenkin huonoja arvioimaan ja vertailemaan eri riskejä ja vaaroja keskenään. Tästä syystä säteilyn, ja ennen kaikkea ydinvoiman aiheuttaman säteilyn,...
Radioaktiivista säteilyä on kaikkialla. Niinpä kysymykseen ”Säteileekö polla?” voi turvallisin mielin vastata kyllä. Ihmiskehossa on esimerkiksi ruoan mukana tulleita säteileviä isotooppeja, jotka aiheuttavat sen, että säteilemme jatkuvasti. Mutta miten...
Yhdeksän kuutiometriä kivihiiltä tai sepelikiven verran uraania riittää kattamaan suomalaisen yhden vuoden energiantarpeen. Eri polttoaineisiin on varastoitunut energiaa hyvin eri tavoin.
Uusi teknologia muuttaa maailmaa ennätysvauhdilla, sanoo tunnustettu luennoitsija ja kirjailija Stefan Hyttfors. Muutosta ei pidä hänen mielestään yrittää ennustaa, vaan se pitää luoda itse.