Sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat suurin yksittäinen ihmiskunnan päästölähde. Noin kaksi kolmannesta ihmiskunnan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä tulee energiantuotannosta, ja siitä karkeasti kolmannes tulee sähköntuotannosta.

Kun Fennovoima valitsi vuonna 2013 voimalaitoksen toimittajan, kerrottiin tiedotteessa: ”Voimalaitos on keskisuuri, sähköteholtaan 1200 MW painevesilaitos”. Mitä on tämä vaatimattomalta kuulostava keskisuuruus?

Yhtään päästötöntä energiamuotoa ei ole järkevää päästää lipsumaan käsistä vain siksi, että takerrutaan energiatuotannon haittoihin. Kaikilla energiamuodoilla on hyvät ja huonot puolensa. Meidän on vain selvittävä niiden kanssa.

Yhdysvalloissa on ympäristöjärjestöjä, jotka taistelevat kynsin hampain sen puolesta, että sikäläisiä ydinvoimaloita ei suljettaisi. Mitä ihmettä, eikös tämä kuvio pitänyt mennä toisin päin?

Ydinvoimaloiden kohdalla yksi ihmisten suurimpia huolen aiheita on ydinonnettomuuden mahdollisuus. Vaikka ne ovat harvinaisia ja epätodennäköisiä, voivat ne aiheuttaa huomattavia vahinkoja. Mutta kuinka huomattavia, ja millaisia?

Väittävät, että kaikki mikä voi digitalisoitua, digitalisoituu. Ainakin energiantuottajien ja myyjien omassa järjestössä, Energiateollisuus ry:ssä, muutos myönnetään. Digitalisoituminen myllertää sen jäsenten liiketoimintaa uuteen uskoon kovaa vauhtia.

Chicagossa perustettiin uusi kansainvälinen ympäristöliike, jonka tarkoituksena on edistää puhtaan energian osuutta maailman energiantuotannosta. Yllätyksellistä on se, että nämä ympäristöihmiset haluavat pelastaa ydinvoiman, joka on monissa maissa...

Joukko ydinvoima-alan ammattilaisia kutsutaan säännöllisesti kouluttautumaan turvallisuuskulttuurista. Ydinturvallisuuteen keskittyviä YK-kursseja on järjestetty jo vuodesta 2002.

Ydinvoiman parissa työskentelevät jaksavat puhua kyllästymiseen asti sen turvallisuudesta. Siihen kriittisesti suhtautuvat taas jaksavat vuodesta toiseen maalailla kauhukuvia sen vaaroista. Kuka on oikeassa?

Kolme ympäristöaktivistia keskustelivat energiasta ja tulevaisuudesta. Mikä sai vannoutunuteen ydinvoiman vastustajat pohtimaan kantaansa uudelleen?

Suomessa käytetty polttoaine kapseloidaan ja sijoitetaan peruskallioon. Maailmalla siitä tehdään uutta polttoainetta.

Sähkön markkinahinta heiluu ajoittain villisti. Viime talvena hintapiikit nostivat pörssihintaa hetkellisesti sadoilla euroilla, kun halvimmillaan sähköä on saanut melkein ilmaiseksi.

Ydinjäte. Läntisessä kulttuurissa harva sana herättää niin paljon tuntemuksia, joista pelko lienee yleisin, kuin sana ydinjäte.

Olen osallistunut ydinvoiman ympärillä käytävään keskusteluun vuosia. Olen peilannut keskustelussa käytettyjä argumentteja ydinvoimasta julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, tilastoihin ja esimerkiksi YK:n eri järjestöjen julkaisemiin...

Ihmiskunnan käyttämä energia tulee pääosin kahdesta lähteestä, jotka molemmat perustuvat ydinenergiaan. Vajaa viitisen prosenttia energiasta tuotetaan ydinvoimaloissa uraanista. Loput käyttämästämme energiasta on lähes yksinomaan alkujaan peräisin...

Ilmastonmuutoksen torjumisella on kiire. Eikö siis kannattaisi keskittyä siihen miten uusiutuva energia, ydinvoima sekä mahdollisesti hiilidioksidin talteenotto saataisiin toimimaan mahdollisimman hyvin yhdessä, professori Sanna Syri pohtii.