Fennolaiset
Fennovoima_Joachim-Specht

Fennovoiman uusi toimitusjohtaja Joachim Specht on huomannut, että suurin osa suomalaisista on tietoisia ydinvoiman hyödyistä. Kuva: Paula Virta

Fennovoiman uusi toimitusjohtaja: ”Johtaja on vain niin hyvä kuin tiiminsä”

Joachim Specht aloitti Fennovoiman toimitusjohtajana kesäkuussa. Saksalaissyntyinen insinööri tuo mukanaan monipuolisen kokemuksen ydinvoima-alalta.

Yli 30 vuotta ydinvoima-alalla työskennelleen, 58-vuotiaan insinöörin Joachim Spechtin ansioluettelo kertoo miehestä, joka on omistautunut työlleen.

Spechtin urapolkuun tuo ainutlaatuisuutta se, että hän on työskennellyt ydinvoimahankkeissa sekä laitostoimittajan puolella että käyvillä voimalaitoksilla.

Laaja kokemus ydinvoimahankkeista

Kun saksalainen Specht valmistui vuonna 1990 diplomi-insinööriksi Aachenin teknillisestä korkeakoulusta, aloitti hän työt Siemes/KWU:lla. Pääaineenaan metallurgiaa ja materiaalitiedettä opiskellut nuori osaaja lähetettiin saman tien ensimmäiselle ulkomaankomennukselleen.

Olen työskennellyt suurimman osan urastani suurten, kansainvälisten ydinvoimahankkeiden parissa, hän kertoo.

Urani alkoi Espanjassa Ascon ydinvoimalassa, jonne valmistimme ja vaihdoimme höyrystimiä. Myöhemmin, vuonna 1996, liityin Brasiliassa Angra 2 -ydinvoimayksikön rakentamisesta ja käyttöönotosta vastaavaan tiimiin, ja olin yksi sen kolmesta työmaapäälliköstä.

Tapanani on sanoa, että kun saavuin Brasiliaan vuonna 1996, oli ydinvoimalaitoksen suojarakennus tyhjä. Kun lähdin maasta vuonna 2000, rakennuksen sisällä oli toiminnassa oleva ydinreaktori.

”Haluan antaa ihmisille sen vapauden, jouston ja tilan, jota he tarvitsevat antaakseen taitojensa loistaa.”

Spechtin johtamisfilosofia kehittyi jo nuorena projektipäällikkönä. Hän oli ajoittain vastuussa yli 5 000 työntekijästä, joista monet olivat häntä kokeneempia. Specht tiivistää johtamistapansa seuraavaan: kokoa paras mahdollinen tiimi, vaadi tiukasti aikataulujen ja budjettien noudattamista ja luota alaisiisi.

En ole kontrollifriikki, hän korostaa.

Haluan antaa ihmisille sen vapauden, jouston ja tilan, jota he tarvitsevat antaakseen taitojensa loistaa. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin tiimityöstä.

Uskon, että johtaja on vain niin hyvä kuin tiiminsä.

Tunnen molempien osapuolten ajattelutavan”

Fennovoiman toimitusjohtajana Specht on moniosaaja, koska hänellä on kokemusta niin ydinvoimalaitostoimittajan kuin luvanhakijan ja käyttäjän puolelta.

Tunnen ajattelutavan molemmin puolin pöytää, hän sanoo.

Tällä alalla on erittäin tärkeää ymmärtää, kuinka eri osapuolet katsovat asioita. Laitostoimittaja ottaa suurimmat riskit rakentamisvaiheessa, kun taas laitoksen omistaja ja käyttäjä vastaa miljoonien eurojen arvoisesta pitkän ajan sijoituksesta ja on vastuussa ydinturvallisuudesta.

Vuonna 2007 Specht aloitti työt saksalaisessa E.ON:issa, joka on maailman suurin sijoittajaomisteinen sähköyhtiö. Hän toimi yhtiön ydinvoimaosaston PreussenElektran varatoimitusjohtajana ja vastasi sen ydinvoimahankkeista.

Specht johti viittä hanketta, joista yksi oli Fennovoiman Hanhikivi 1, sillä E.ON oli alkuvaiheessa Hanhikivi 1 -hankkeen yhteistyökumppani. Kun Spechtin kotimaa Saksa päätti luopua ydinvoimasta, E.ON vetäytyi Hanhikivi 1 -hankkeesta vuonna 2012. Yksi ovi sulkeutui, mutta toinen avautui muutamaa vuotta myöhemmin.

Uusi elämä Helsingissä ja Pyhäjoella

Aikaisemmin tänä vuonna Fennovoima etsi uutta toimitusjohtajaa, ja huolellisen rekrytointiprosessin jälkeen hallitus valitsi tehtävään Spechtin. Hän aloitti yhtiön toimitusjohtajana kesäkuussa.

Alku oli tavallisesta poikkeava. Kun vasta nimitetty toimitusjohtaja lensi Helsinkiin ensimmäisenä työpäivänään, hänet määrättiin saman tien kahden viikon eristykseen.

Ei hätää, en kuvitellut sitä suomalaiseksi vieraanvaraisuudeksi, hän kertoo nauraen.

Kahden viikon eristys oli tietenkin tarpeen koronavirustilanteen vuoksi. Jouduin improvisoimaan, koska työskentelin etänä ja pidin etäisyyttä muihin ihmisiin. Työt tulivat silti hoidetuksi.

Alkukesän jälkeen Specht on ottanut aikaa Fennovoiman sidosryhmille. Hän on esimerkiksi käynyt Hanhikivi 1 -työmaalla, jossa hän vieraili ensimmäisen kerran jo vuosia sitten. Lisäksi Specht on tavannut Pyhäjoen ja lähiseudun kuntapäättäjiä.

Kohtaamiset ovat olleet hyvin avoimia ja positiivisia. Olen kiitollinen hankkeen vahvasta paikallisesta tuesta. Minulla on ollut mahdollisuus keskustella esimerkiksi Hanhikivi 1 -hankkeen työllisyysvaikutuksista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista yrityksille sekä turvallisuusnäkökulmista.

Specht on havainnut, että vaikka kaikki suomalaiset eivät kannata ydinvoimaa, suhtautuu suurin osa siihen käytännönläheisesti ja realistisesti.

Suomalaiset tietävät paljon ydinvoimasta. Siitä huolimatta kerron aina tilaisuuden tullen, että valmistuttuaan Hanhikivi 1 -voimalaitos tuottaa 1 200 megawattia hiilidioksidivapaata ja kotimaista sähköä, mikä on linjassa myös kansallisten ympäristö- ja energiatavoitteiden kanssa.

Hanhikivi 1: ihmisten tarina

Spechtin ohjauksessa hanke etenee kohti seuraavia välietappeja, joita ovat muun muassa Fennovoiman hallintorakennuksen rakentaminen ja Hanhikivi 1 -voimalaitoksen rakentamislupa. Uuden toimitusjohtajan katse siintää jo edessäpäin, jolloin yhtiön henkilöstö ja työtehtävät siirtyvät vaiheittain Helsingistä Pyhäjoelle.

Myös Specht itse suunnittelee muuttavansa alueelle, kunhan rakennustyöt Hanhikiven niemellä etenevät ja henkilöstömäärä alueella kasvaa. Siihen saakka hän aikoo käydä laitospaikalla säännöllisin väliajoin.

Tiimimme määrittää Hanhikivi 1 -voimalaitoksen tulevaisuuden, toteaa Specht luottavaisena.

Tämä on ihmisten tarina.

Fennolaiset

Fennolaiset

Hankinta ennakoi Hanhikivi 1 -hankkeen tarpeita

Hankintaosasto auttaa varmistamaan, että Fennovoimalla on kaikki tarvittava. Lähivuosina hankinnan merkitys kasvaa, kun työn painopiste siirtyy Pyhäjoelle.

Fennolaiset

Ristikon ratkaisu 1/2020

Fennosen numeron 1/2020 lopussa julkaistiin ristikko. Täältä löydät ristikon ratkaisun.

Fennolaiset

Minun paikkani: Pyhäjoki

​​​​​​​Kunnat ja kaupungit valmistautuvat fennovoimalaisten muuttoon. Videosarjamme kuvaa, millaista Fennovoiman työntekijöiden arki on Hanhikivi 1 -työmaalla, Pyhäjoella ja lähiseudulla.