Energia & ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen pitkä tie

Päästöjen kasvu pitää pysäyttää, jotta ilmastonmuutoksen kiihtyminen hidastuisi, mutta se ei vielä pysäytä ilmastonmuutosta. Mitä kaikkea pitäisi tapahtua, jotta hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä olisi sopiva ihmiskunnalle?

Nyt meneillään oleva, ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos johtuu kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvusta ilmakehässä. Nämä kasvihuonekaasupitoisuudet eli khk-pitoisuudet, tärkeimpinä hiilidioksidi ja metaani, vaikuttavat siihen, kuinka paljon auringon energiasta jää maapallolle lämpönä sen sijaan, että se säteilisi avaruuteen.

Ilmastonmuutoskeskustelussa menevät usein sekaisin päästöt, päästövähennykset sekä ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus ja niiden määrän kehitys.

Aivan ensimmäiseksi meidän on pysäytettävä päästöjen kasvu eli käytännössä ilmakehään päätyvien kasvihuonekaasujen määrän vuotuinen kasvu. Kevään 2019 korkein mittaustulos näytti hiilidioksidipitoisuuden kasvaneen noin 3,5 miljoonasosaa (ppm) viimeisen vuoden aikana – eli lähes ennätysvauhtia.

Vaikka yksittäisistä tai vain paria vuotta koskevista numeroista ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, niin ei ole liioiteltua sanoa, että olemme epäonnistuneet ensimmäisessä tehtävässä eli vuotuisten päästöjen kasvun pysäyttämisessä.

Kohti katastrofia

Kun vuotuinen päästöjen kasvuvauhti on saatu hidastumaan, kasvaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus edelleen. Ilmastonmuutoksen kannalta tilanne ei ole siis vieläkään hoidossa, vaan kuljemme kohti katastrofia tasaisempaa vauhtia, siinä missä aiemmin kuljimme sinne kiihtyvää vauhtia.

Seuraavaksi vuotuisten päästöjen määrä pitää saada laskemaan – mieluummin pysyvästi ja kiihtyvää vauhtia. Tällöinkin ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus edelleen kasvaa, mutta hidastuvaa vauhtia. Kuljemme siis silti edelleen kohti ilmastokatastrofia tai mahdollisia käännekohtia, joissa jokin takaisinkytkentämekanismeista käynnistyy. Tällainen mekanismi alkaa ruokkia ilmastonmuutosta ihmisten pyristelyistä välittämättä.

Kenties jäätiköt sulavat niin paljon, että ne eivät enää heijasta auringon energiaa valona takaisin avaruuteen, jolloin entistä suurempi osa siitä jää maapallolle lämpönä. Kenties pohjoisten alueiden ikiroudassa olevat suot alkavat sulaa ja puhkua ilmakehään niissä olevia valtavia hiilivarastoja [1]. Kenties merien happamoituminen sekoittaa niiden ravintoketjut ja merien kyky sitoa hiilidioksidia häiriintyy pahemman kerran.

Mekanismeja on useita, emmekä tiedä milloin ne käynnistyvät, jos ylipäätään käynnistyvät. Emme tiedä tarkkaan edes sitä, mitkä niiden vaikutukset ovat kokonaisuuden kannalta, mutta vaikutukset ovat todennäköisesti valtavat.

Negatiivisten päästöjen vuosisadat

Kun ihmiskunnan vuotuiset kokonaispäästöt on saatu nollaan, alkaa vasta varsinainen loppuottelu. Ilmakehään jo päästetty liika hiilidioksidi pitää imuroida sekä varastoida johonkin ja jotenkin. Ilmakehässä olevan hiilidioksidipitoisuus on nimittäin jo nyt suurempi, kuin mitä pidemmällä aikavälillä olisi hyväksi ilmaston vakaudelle ja ihmisille.

Urakka on valtava ja vie todennäköisesti vuosisatoja. Urakan kesto riippuu eniten ehkä siitä, milloin pääsemme aloittamaan kyseisen urakan ja mikä on ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus tuolloin.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt noin 410 miljoonasosaa (ppm), ja pitoisuus lisääntyy reilu 3 ppm vuodessa. Tätä tahtia – jos vauhti ei tuosta enää kiihdy – pitoisuus nousee vuoteen 2050 mennessä noin 500 miljoonasosaan. Sopivaksi arvioitu taso pidemmällä aikavälillä on ehkä 350 ppm, joskin tähän liittyy aika isoja epävarmuuksia. Sopivan tason on määritellyt maailman kenties tunnetuin ilmastotutkija James Hansen. Oma arvaukseni on, että suhteellisen turvallinen taso lienee 300–400 ppm:n välillä riippuen riskinsietokyvystämme ja ilmastonmuutoksen takaisinkytkentämekanismeista.

.Jos saamme käynnistettyä joskus niin massiivisen negatiivisten päästöjen koneiston, että se kykenee pienentämään ilmakehän pitoisuutta 1 ppm vuodessa, tarkoittaa jokainen 100 miljoonasosan lisäys urakan alkuvaiheessa vuosisataa lisää sen pituuteen.

Ensimmäiseksi pitää ottaa kolme tärkeää askelta eli lopettaa päästöjen kasvu, pienentää päästöjä ja päästä päästöneutraaliksi. Sitten meidän on sidottava hiilidioksidia ilmakehästä enemmän kuin sitä sinne päästämme – valtavasti enemmän. Lisäksi tämän tulee näkyä nimenomaan ilmakehän mittauksissa, ei vain omassa vajavaisessa päästökirjanpidossamme. Meillä onkin samaan aikaan sekä kova kiire että valtava tarve suunnitella ja valmistella pidemmän aikavälin toimintaamme riittävän kunnianhimoiselle tasolle.

[1] Turpeeseen on varastoitunut yli 40 prosenttia kaikesta planeetan maaperän hiilestä, yli 550 miljardia tonnia hiiltä. Hiilidioksidiksi muutettuna tämä määrä ylittäisi ilmakehään päästyään moninkertaisesti ”päästöbudjettimme.” https://www.iucn.org/resources/issues-briefs/peatlands-and-climate-change

Energia & ilmastonmuutos

Energia & ilmastonmuutos

Suomi tarvitsee lisää puhdasta sähköntuotantoa

Pelkästään sähköautojen yleistyminen lisää tulevaisuudessa Suomen sähköntarvetta vähintään Hanhikivi 1 -voimalaitoksen vuosituotannon verran. Puhtaan energiantuotannon kysyntää vauhdittaa myös tuontisähkön käytön vähentyminen.

Energia & ilmastonmuutos

Puhdasta vetyä ydinvoimalla

Vety on paitsi maailman yleisin alkuaine myös potentiaalinen päästöttömän energian varastoija.

Energia & ilmastonmuutos

Ydinvoima keskellä energiamarkkinoiden murrosta

Sitkeästi elävän myytin mukaan ydinvoima soveltuu vain sähkön tasaiseen tuotantoon. Ydinvoimalla voi kuitenkin tehdä myös kuormanseurantaa eli reagoida joustavasti kysynnän vaihteluihin.

Energia & ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos veti Rauli Partasen mukaan energiakeskusteluun

Energia-asiantuntija ja -kirjailija Rauli Partanen on havainnut, että julkinen puhe ydinvoimasta rohkaisee sen kannattajat esiin. Hän on vuosia puhunut ja kirjoittanut ilmasto- ja energia-asioista kantaa ottavasti.