Energia-asiantuntija ja tiedekirjailija Rauli Partasella on pitkä kokemus energiakeskustelusta. Kuva: Junna Lusa
Ilmastonmuutos veti Rauli Partasen mukaan energiakeskusteluun
Energia-asiantuntija ja -kirjailija Rauli Partanen on havainnut, että julkinen puhe ydinvoimasta rohkaisee sen kannattajat esiin. Hän on vuosia puhunut ja kirjoittanut ilmasto- ja energia-asioista kantaa ottavasti.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan monenlaisia toimia, ja nopeasti. Energia-asiantuntija ja tiedekirjailija Rauli Partasen mielestä ydinvoiman sulkeminen pois keinovalikoimasta veisi asioita väärään suuntaan. Partasella on pitkä kokemus energiakeskustelusta. Silti hän jaksaa yhä päivitellä ydinvoiman ehdotonta vastustusta monissa piireissä.
– Kun y-sanaa ei ole oikeastaan saanut käyttää julkisessa keskustelussa, ihmiset ovat kokeneet ydinvoiman vastustuksen suuremmaksi kuin se on ollut. Viime vuosina keskustelu on vapautunut, ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvat ovat rohjenneet ilmaista kantansa, Partanen kuvailee.
Partanen on ollut mukana tuon keskustelun eturiveissä. Fennosen lukijat tuntevat hänet napakoista energia- ja ilmastoaiheisista artikkeleistaan, joita on julkaistu säännöllisesti jo vuodesta 2015.
Partanen on kirjoittanut myös Kaiken huippu -blogia vuodesta 2010. Blogin saama hyvä vastaanotto innoitti Partasen kirjoittamaan esikoiskirjan Suomi öljyn jälkeen Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen kanssa. Myös kutsuja puhetilaisuuksiin alkoi kertyä.
Vaalivuosi terävöitti kynän
Eduskuntavaalivuosi 2015 oli Partasen ja hänen lähipiirinsä työn kannalta erityisen merkittävä. Ennen vaaleja Partanen ja tutkija Janne Korhonen julkaisivat pamfletin Uhkapeli ilmastolla – Vaarantaako ydinvoiman vastustus maailman tulevaisuuden? Teos on julkaistu jo seitsemällä kielellä.
Seuraavana vuonna he julkaisivat aiheesta perusteellisemman tietokirjan Musta Hevonen – Ydinvoima ja ilmastonmuutos. Kustantajan löytäminen oli vaikeaa. Kirjoittajille tuli välillä tunne, että vaikka ydinvoima aiheena kiinnosti kustantajia, niin kirjan ydinvoimamyönteisyys sai monet karsastamaan hanketta.
Merkittävimmän tunnustuksen Partanen on saanut Aki Suokon kanssa kirjoittamastaan Energian aika -teoksesta, joka palkittiin parhaana tiedekirjana vuonna 2017.
Partanen on ollut mukana myös monenlaisessa järjestötoiminnassa, kuten perustamassa puolueisiin sitoutumatonta Suomen Ekomodernistit -yhdistystä, joka haluaa edistää yhteiskunnallista keskustelua ympäristöasioista tieteellisen tiedon pohjalta.
Toissa vuonna Partanen perusti voittoa tavoittelemattoman Think Atom -ajatushautomon Ville Tulkin, VTT:n tutkimustiimin päällikön, kanssa. Think Atom selvittää ja popularisoi sitä, miten päästöjä voitaisiin vähentää erityyppisillä pienillä ydinreaktoreilla.
Ilmastonmuutos havahdutti
Rauli Partasella ei ole ympäristöaktivistin taustaa nuoruusvuosiltaan. Hän luonnehtii itseään työläisperheen kasvatiksi Nastolasta. Kiinnostus energia- ja ilmastoasioihin heräsi parikymmentä vuotta sitten. Markkinointiviestinnän ja tietotekniikan opiskelija Lahden ammattikorkeakoulussa luki paljon kaikenlaista.
– Ympäristöasiat rupesivat kiinnostamaan toden teolla, kun eräs opettajamme puhui materiaalisen kasvun rajoista.
Opintojen jälkeen hän piti tietotekniikkakursseja ja toimi muissa it-alan tehtävissä. Kun perheen esikoinen syntyi vuonna 2006, Partanen jäi koti-isäksi ja osa-aikaiseksi yrittäjäksi. Hänestä tuntui, että elämä oli jonkinlaisessa käännekohdassa: hän alkoi kirjoittaa blogia omien ajatustensa selkiyttämiseksi ja haastamiseksi. Mihin maailma oli menossa, miksi, ja voisiko sille tehdä jotain? Näitä teemoja Partanen on pohtinut kirjoissaan ja kirjoituksissaan jo vuosikymmenen.
”Ympäristöasiat rupesivat kiinnostamaan toden teolla, kun eräs opettajamme puhui materiaalisen kasvun rajoista.”
Partasen työ- ja matkustustahti hämmästyttävät. Urheiluharrastus on tarpeellinen vastapaino työlle, mutta vaativa sekin: capoeira on Brasiliassa kehittynyt itsepuolustuslaji, joka sisältää paljon akrobatiaa ja tanssimaisia liikesarjoja.
– Capoeira on minulle tavallaan osa työtäni, sillä sen avulla säilytän työkykyni. Ilman monipuolista liikuntaa en haluaisi enkä edes pystyisi istumaan ja kirjoittamaan tuntitolkulla joka päivä, lahtelaisen seuran valmentajana toimiva Partanen toteaa.
Euroopassa väännetään kättä
Partasen toiminta on viime aikoina suuntautunut entistä enemmän ulkomaille. Hänen kansainväliset verkostonsa ovat laajat. Hän työskentelee konsulttina LucidCatalyst-yhtiössä, jonka perustajiin lukeutuu lontoolainen Kirsty Gogan. Partanen toimii myös vanhempana asiantuntijana kansalaisjärjestö Energy for Humanityssä, joka on ollut myös Ekomodernistien esikuva.
Tätä haastattelua tehtäessä mediassa on juuri kerrottu, miten EU ei luultavasti huoli ydinvoimaa vihreiden energiamuotojen joukkoon periaateohjelmassaan. Partanen ei ole vielä luopunut toivosta, mutta harmittelee ydinvoiman vuosikymmenestä toiseen kohtaamaa vastustusta Länsi-Euroopassa. Saksa, Itävalta ja Euroopan parlamentti ovat avaintekijöitä ydinvoimavastaisuudessa. Sen sijaan Itä-Euroopassa ydinvoimaan suhtaudutaan myönteisesti.
– Suomi ja suurista jäsenmaista etenkin Ranska ovat ydinvoiman kannalla. Harmi, että tästä joukosta Iso-Britannia lähti EU:sta.
Toistaiseksi suomalaisen mielipideilmaston kehitys ydinvoimamyönteisempään suuntaan ei ole ainoa laatuaan. Samantyylistä liikehdintää on esimerkiksi Ruotsissa, jossa on viime kuukausina virinnyt uudenlainen keskustelu ydinvoimasta. Joukko ruotsalaisia ympäristö- ja energiakeskustelijoita perusti viime vuoden lopulla ekomodernistisen yhdistyksen, Svenska Ekomodernisterna.
Rauli Partanen
- Syntynyt Nastolassa 1975.
- Tradenomi (BBA), Lahden ammattikorkeakoulu: markkinointiviestintä ja IT.
- Avoliitossa, kolme lasta. Asuu Vesivehmaalla Lahden lähellä.
- Kirjoittanut yksin ja työryhmissä useita suomen- ja englanninkielisiä tietokirjoja, selvityksiä ja raportteja vuodesta 2013.
- Laatinut artikkeleita Fennoseen vuodesta 2015. Kirjoittanut myös useisiin koti- ja ulkomaisiin julkaisuihin.
- Suomen Ekomodernistit ry:n perustajajäsen, järjestön entinen varapuheenjohtaja ja nykyinen energia-asiantuntija.
- Think Atom -ajatushautomon vetäjä, yksi perustajista.
- Energy for Humanity -järjestön vanhempi asiantuntija.
- Konsultti, LucidCatalyst Ltd.
Kaukolämpöä ja miniydinvoimaloita
Suomessa Rauli Partanen on puhunut ja kirjoittanut viime aikoina paljon kaukolämmöstä ja sen tuotantotavoista.
– Suomen sähköntuotanto on jo hyvin vähäpäästöistä. Siksi katse kannattaa suunnata kaukolämmön tuotannon kehittämiseen. Pelkän lämmön tuottaminen voisi onnistua nykyistä edullisemmin ja pienemmissä yksiköissä.
Toisin sanoen, jos voimalassa ei ole sähköntuotantoon tarvittavia höyrystimiä, generaattoreita ja paineastioita, rakentaminen on halvempaa ja lämpöenergia saadaan halvemmalla hyötykäyttöön.
Tähän teemaan liittyvät myös miniydinvoimalat. Suuren ydinvoimalan investointikustannukset ovat huomattavat. Miniydinvoimalassakaan ei tingittäisi turvallisuudesta, mutta silti kynnys tällaisen reaktorin rakentamiseen olisi isoa voimalaa matalammalla. Miniydinvoimalalla voisi tuottaa myös pelkkää lämpöä.
– Sinänsä miniydinvoimala ei ole uusi keksintö. Pienikokoisia ydinreaktoreita on käytetty vuosikymmenet esimerkiksi sukellusveneissä ja arktisissa jäänmurtajissa, Partanen sanoo.
