Energia & ilmastonmuutos
Rauli Partanen

Energia-asiantuntija ja tiedekirjailija Rauli Partasella on pitkä kokemus energiakeskustelusta. Kuva: Junna Lusa

Ilmastonmuutos veti Rauli Partasen mukaan energiakeskusteluun

Energia-asiantuntija ja -kirjailija Rauli Partanen on havainnut, että julkinen puhe ydinvoimasta rohkaisee sen kannattajat esiin. Hän on vuosia puhunut ja kirjoittanut ilmasto- ja energia-asioista kantaa ottavasti.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan monenlaisia toimia, ja nopeasti. Energia-asiantuntija ja tiedekirjailija Rauli Partasen mielestä ydinvoiman sulkeminen pois keinovalikoimasta veisi asioita väärään suuntaan. Partasella on pitkä kokemus energiakeskustelusta. Silti hän jaksaa yhä päivitellä ydinvoiman ehdotonta vastustusta monissa piireissä.

– Kun y-sanaa ei ole oikeastaan saanut käyttää julkisessa keskustelussa, ihmiset ovat kokeneet ydinvoiman vastustuksen suuremmaksi kuin se on ollut. Viime vuosina keskustelu on vapautunut, ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvat ovat rohjenneet ilmaista kantansa, Partanen kuvailee.

Partanen on ollut mukana tuon keskustelun eturiveissä. Fennosen lukijat tuntevat hänet napakoista energia- ja ilmastoaiheisista artikkeleistaan, joita on julkaistu säännöllisesti jo vuodesta 2015.

Partanen on kirjoittanut myös Kaiken huippu -blogia vuodesta 2010. Blogin saama hyvä vastaanotto innoitti Partasen kirjoittamaan esikoiskirjan Suomi öljyn jälkeen Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen kanssa. Myös kutsuja puhetilaisuuksiin alkoi kertyä.

Vaalivuosi terävöitti kynän

Eduskuntavaalivuosi 2015 oli Partasen ja hänen lähipiirinsä työn kannalta erityisen merkittävä. Ennen vaaleja Partanen ja tutkija Janne Korhonen julkaisivat pamfletin Uhkapeli ilmastolla – Vaarantaako ydinvoiman vastustus maailman tulevaisuuden? Teos on julkaistu jo seitsemällä kielellä.

Seuraavana vuonna he julkaisivat aiheesta perusteellisemman tietokirjan Musta Hevonen – Ydinvoima ja ilmastonmuutos. Kustantajan löytäminen oli vaikeaa. Kirjoittajille tuli välillä tunne, että vaikka ydinvoima aiheena kiinnosti kustantajia, niin kirjan ydinvoimamyönteisyys sai monet karsastamaan hanketta.

Merkittävimmän tunnustuksen Partanen on saanut Aki Suokon kanssa kirjoittamastaan Energian aika -teoksesta, joka palkittiin parhaana tiedekirjana vuonna 2017.

Partanen on ollut mukana myös monenlaisessa järjestötoiminnassa, kuten perustamassa puolueisiin sitoutumatonta Suomen Ekomodernistit -yhdistystä, joka haluaa edistää yhteiskunnallista keskustelua ympäristöasioista tieteellisen tiedon pohjalta.

Toissa vuonna Partanen perusti voittoa tavoittelemattoman Think Atom -ajatushautomon Ville Tulkin, VTT:n tutkimustiimin päällikön, kanssa. Think Atom selvittää ja popularisoi sitä, miten päästöjä voitaisiin vähentää erityyppisillä pienillä ydinreaktoreilla.

Ilmastonmuutos havahdutti

Rauli Partasella ei ole ympäristöaktivistin taustaa nuoruusvuosiltaan. Hän luonnehtii itseään työläisperheen kasvatiksi Nastolasta. Kiinnostus energia- ja ilmastoasioihin heräsi parikymmentä vuotta sitten. Markkinointiviestinnän ja tietotekniikan opiskelija Lahden ammattikorkeakoulussa luki paljon kaikenlaista.

– Ympäristöasiat rupesivat kiinnostamaan toden teolla, kun eräs opettajamme puhui materiaalisen kasvun rajoista.

Opintojen jälkeen hän piti tietotekniikkakursseja ja toimi muissa it-alan tehtävissä. Kun perheen esikoinen syntyi vuonna 2006, Partanen jäi koti-isäksi ja osa-aikaiseksi yrittäjäksi. Hänestä tuntui, että elämä oli jonkinlaisessa käännekohdassa: hän alkoi kirjoittaa blogia omien ajatustensa selkiyttämiseksi ja haastamiseksi. Mihin maailma oli menossa, miksi, ja voisiko sille tehdä jotain? Näitä teemoja Partanen on pohtinut kirjoissaan ja kirjoituksissaan jo vuosikymmenen.

Ympäristöasiat rupesivat kiinnostamaan toden teolla, kun eräs opettajamme puhui materiaalisen kasvun rajoista.

Partasen työ- ja matkustustahti hämmästyttävät. Urheiluharrastus on tarpeellinen vastapaino työlle, mutta vaativa sekin: capoeira on Brasiliassa kehittynyt itsepuolustuslaji, joka sisältää paljon akrobatiaa ja tanssimaisia liikesarjoja.

– Capoeira on minulle tavallaan osa työtäni, sillä sen avulla säilytän työkykyni. Ilman monipuolista liikuntaa en haluaisi enkä edes pystyisi istumaan ja kirjoittamaan tuntitolkulla joka päivä, lahtelaisen seuran valmentajana toimiva Partanen toteaa.

Euroopassa väännetään kättä

Partasen toiminta on viime aikoina suuntautunut entistä enemmän ulkomaille. Hänen kansainväliset verkostonsa ovat laajat. Hän työskentelee konsulttina LucidCatalyst-yhtiössä, jonka perustajiin lukeutuu lontoolainen Kirsty Gogan. Partanen toimii myös vanhempana asiantuntijana kansalaisjärjestö Energy for Humanityssä, joka on ollut myös Ekomodernistien esikuva.

Tätä haastattelua tehtäessä mediassa on juuri kerrottu, miten EU ei luultavasti huoli ydinvoimaa vihreiden energiamuotojen joukkoon periaateohjelmassaan. Partanen ei ole vielä luopunut toivosta, mutta harmittelee ydinvoiman vuosikymmenestä toiseen kohtaamaa vastustusta Länsi-Euroopassa. Saksa, Itävalta ja Euroopan parlamentti ovat avaintekijöitä ydinvoimavastaisuudessa. Sen sijaan Itä-Euroopassa ydinvoimaan suhtaudutaan myönteisesti.

– Suomi ja suurista jäsenmaista etenkin Ranska ovat ydinvoiman kannalla. Harmi, että tästä joukosta Iso-Britannia lähti EU:sta.

Toistaiseksi suomalaisen mielipideilmaston kehitys ydinvoimamyönteisempään suuntaan ei ole ainoa laatuaan. Samantyylistä liikehdintää on esimerkiksi Ruotsissa, jossa on viime kuukausina virinnyt uudenlainen keskustelu ydinvoimasta. Joukko ruotsalaisia ympäristö- ja energiakeskustelijoita perusti viime vuoden lopulla ekomodernistisen yhdistyksen, Svenska Ekomodernisterna.

Energia & ilmastonmuutos

Energia & ilmastonmuutos

Ydinvoima keskellä energiamarkkinoiden murrosta

Sitkeästi elävän myytin mukaan ydinvoima soveltuu vain sähkön tasaiseen tuotantoon. Ydinvoimalla voi kuitenkin tehdä myös kuormanseurantaa eli reagoida joustavasti kysynnän vaihteluihin.

Energia & ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen pitkä tie

Päästöjen kasvu pitää pysäyttää, jotta ilmastonmuutoksen kiihtyminen hidastuisi, mutta se ei vielä pysäytä ilmastonmuutosta. Mitä kaikkea pitäisi tapahtua, jotta hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä olisi sopiva ihmiskunnalle?

Energia & ilmastonmuutos

Kuinka paljon Suomi tarvitsee sähköä?

Sähköä kuluu joka hetki. Miten energiaa pitäisi tuottaa, jotta sähköä riittäisi tarpeisiimme myös tulevaisuudessa?

Energia & ilmastonmuutos

Kun ilmastonmuutos hiihtoladun söi

Suomen Hiihtoliiton tuore toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen uskoo lumilajien tulevaisuuteen – kunhan osaamisesta ja olosuhteista pidetään huolta.