Raahen Meripelastusyhdistys operoi Rajavartiolaitoksen oikeana kätenä ja tekee myös monipuolista nuorisotyötä.

Laulujoutsen kiihdyttää lentoon Raahen Lapaluodossa Helmilaiturin kupeessa. Aurinkoinen, miltei tuuleton sää hellii Raahen Meripelastusyhdistyksen tukikohdassa varusteitaan pukevia meripelastajia. Joukossa on junioreita ja varttuneempaa väkeä: tyttöjä ja poikia sekä miehiä ja naisia.

– Meitä kaikkia yhdistää halu auttaa, arvioi yhdistyksen nuorisovastaava Petri Alminoja harrastajajoukon punaista lankaa. 

Nyt ei ole kiire irrottamaan matalikolle harhautunutta purjevenettä tai etsimään merialueella kadonnutta. Tänään pelastusalukset Niilo Saarinen, Jyry ja Aave suuntaavat Raahen keskustaan Museonrantaan, josta monen muun merihenkisen seuran tavoin noukitaan kyytiin kaupunkilaisia siivoamaan saaristoa.

Alminoja korjaa yleisen harhaluulon mieluisimmasta veneilysäästä; meripelastajalle paras sää on kova tuuli ja korkea aallokko.

– Kun myrskyn noustessa veneilijät palaavat vilkkaasti rantaan, niin silloin me lähdetään.

Alminoja muistuttaa, että meripelastustaitoja on harjoiteltava säässä kuin säässä ­– myös ääriolosuhteissa, jolloin avun tarve on todennäköisintä. Taitojen on oltava aina hallussa. Tärkein pelastustehtävä on aina hengenpelastus, ja se myös menee aina kaiken muun edelle. Yleisimmin Raahen meripelastajia tarvitaan kuitenkin silloin, kun polttoaine loppuu, moottori hajoaa tai kun vene jää jumiin karikkoon.

Raahen Meripelastusyhdistyksen toimintaa ohjaa Rajavartiolaitos. Viime vuosina yhdistyksen saamat tehtävät ovat lisääntyneet, kun Rajavartiolaitos on joutunut supistamaan merivartioasemiaan. Raahen meripelastajat saapuvat usein pelastuspaikalle nopeammin kuin Rajavartiolaitos, jonka asemapaikka on Oulun Virpiniemessä.

Joskus ehtii nauttia rauhallisesti auringon paisteesta ja lintujen lennosta, mutta toiminta on parasta. Maija Viirret ja Miro Välijärvi tähtäävät meripelastajiksi.

Puoli vuosisataa täyteen

Tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Raahen Meripelastusyhdistys haluaa pitää huolta siitä, että meripelastuksen harrastajia riittää vielä satavuotisjuhliinkin. Siksi uusien jäsenten mukaan saamiseen on panostettu.

Juniori- ja nuorisotoimintaan on mahdollista tulla mukaan 12-vuotiaana. 

–Viikon kohokohta, kuvaavat nuorisojäsenet Miro Välijärvi, Julius Orava, Maija Viirret ja Jenny Puhto jokaviikkoisia harjoituksiaan.

– Harjoittelemme ensiaputilanteita, pintapelastusta ja kalustonkäsittelyä, luettelee nuorisovastaava Alminoja ikäportaittain etenevää koulutusta.

Tärkeimmät omaksuttavat asiat liittyvät kuitenkin omasta turvallisuudesta, työturvallisuudesta ja ensiapuvalmiuksista huolehtimiseen. Siinä sivussa opitaan yhteistyötaitoja ja sosiaalisuutta, sillä merellä on tehtävä tiivistä yhteistyötä.

Kun myrskyn noustessa veneilijät palaavat vilkkaasti rantaan, niin silloin me lähdetään.

Varsinaiseen hälytystoimintaan voi siirtyä 18-vuotiaana.

Neljä vuotta meripelastusta harrastanut Merituulia Haikara odottaa jo innolla ensi kesää, jolloin hän pääsee täysipainokseksi miehistön jäseneksi. Hän harrastaa myös merisukellusta.

– Meripelastusharrastus nappasi minuun kiinni ensimmäisestä kerrasta alkaen. Täällä on mahtavaa porukkaa, vaihtelevaa ja oppii jatkuvasti uutta. Ihan parasta on, kun pääsee merelle ja itsekin ajamaan, kuvailee Haikara.

Budjetti kuin tilkkutäkki

Silkalla innolla ei yleishyödyllistä meripelastusharrastusta pyöritetä. Yhdistyksen puheenjohtaja Markus Lehto myöntää, että noin 30 000 euron vuosibudjetin kokoaminen teettää työtä. Yksistään polttoaineeseen kuluu budjetista kolmannes. Myös yhdistyksen toimitila ja kalusto vaativat oman osansa eikä tarvittava vaatetuskaan ole ikuista.

Fennovoima on tänä vuonna mukana yhdistyksen tukijoukoissa. Yrityksen tuella rahoitetaan erityisesti yhdistyksen nuorisotyötä sekä Raahen Meripäivien yhteydessä heinäkuussa järjestettyjä meripelastustaitojen SM-kisoja. Kilpailut ovat Raahen Meripelastusyhdistyksen juhlavuoden päätapahtuma. Alminojan mukaan ulkopuolinen tuki on yhdistykselle tärkeää.

Yhdistys saa virallisista avustustehtävistä maksun ja Raahen kaupungilta avustuksen, mutta toimintaeuroja kerätään myös viemällä asiakkaita saaristoon, vuokraamalla yhdistyksen tiloja ja keräämällä kannatusmaksuja.

 

Raahen Meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja Markus Lehto on yksi yhdistyksen päälliköistä, jolla on kelpoisuus kipparoida pelastusalus Niilo Saarista.

Raahen Meripelastusyhdistys

  • Harrastus- ja palvelujärjestö, jonka kattojärjestö on Suomen Meripelastusseura.
  • Yhdistys avustaa vesillä tapahtuvissa pelastustöissä, ensisijaisesti hengenpelastuksessa.
  • Perustettu 1968. Suomen ensimmäinen meripelastuksen nuorisoryhmä aloitti toimintansa Raahessa 1990-luvulla.
  • Meripelastuslaiset kouluttavat itse koko miehistönsä. Tulokkaasta voi edetä konemestariksi tai päälliköksi.
  • Jäseniä on yhteensä 140. Aktiivijäseniä päivystystoiminnassa on mukana noin 20 ja junioritoiminnassa noin 20.
  • Vuonna 2017 pelastustehtäviä oli 11 ja vuonna 2016 17.