Pyhäjoki & lähiseutu
Fennonen-Jaakko Simonen

Oulun seudulle on leimallista hyvä kyky toipua iskuista ja sopeutua. Sillä on merkitystä siinä missä alueen osaavalla työvoimalla ja riittävällä vihreän energian tarjonnalla, toteaa yliopistotutkija Jaakko Simonen. Kuva: Mikko Törmänen

Miltä näyttää Oulun seudun tulevaisuus?

Oulun seutu on 20–30 vuoden kuluttua entistä kansainvälisempi. Teknologiaosaaminen ja päästöttömän energian saatavuus houkuttelevat alueelle investointeja, ennustaa Oulun yliopiston tutkija Jaakko Simonen.

Pohjois-Pohjanmaan rannikolle tai Oulun seudulle saattaa tulevaisuudessa sijoittua kansainvälinen datakeskus. Tämä houkuttelisi perässään todennäköisesti esimerkiksi pelien kehittäjiä.

Yliopistotutkija Jaakko Simonen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta tutkii erityisesti korkean teknologian aluetaloudellisia vaikutuksia. Hän näkee, että datakeskus on mahdollinen muutaman vuosikymmenen päästä, kun ajatellaan, että Hanhikivi 1 -ydinvoimala on toiminnassa ja rannikkoseutu tuulivoimalle otollinen. Googlen tapaiset datakeskukset myös suosivat hiilineutraalia sähköä.

– Suomi on turvallinen maa, jossa on vihreää energiaa ja hyvä infrastruktuuri. Digitalisaation vuoksi kaikenlainen tiedonvälitys kasvaa entisestään, mikä lisää sähkön kysyntää. Silloin nousevat kysymykset, missä ja miten energia tuotetaan, Simonen päättelee.

Myös Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovinen uskoo, että varma sähkön saanti Pyhäjoelta houkuttelee datakeskuksia. Oulu on tietoliikenteen solmukohta, ja pohjoisessa datakeskukset saavat lisäksi tarvitsemaansa jäähdytystä helposti. Datakeskuksen ympärille voi kasvaa ekosysteemi, jossa kehitetään esimerkiksi pilvipalvelusovelluksia.

– Pelien ja pilvipalvelujen tekijät tarvitsevat kapasiteettia ja hyviä tietoliikenneyhteyksiä, Tuovinen toteaa.

Väki pakkautuu kaupunkeihin

Simonen pohtii, miltä Pohjois-Pohjanmaa ja Oulun seutu näyttävät vuosikymmenien päästä. Hän uskoo, että Oulun yliopisto on tuolloin yhä monitieteinen teknologiaa tutkiva yliopisto ja kaupunki nykyistä kansainvälisempi. Työttömyys ei todennäköisesti ole ongelma, sillä työikäisiä on entistä vähemmän. Esimerkiksi korkean teknologian parissa riittää töitä. Työajan lyhenemiseen hän ei kuitenkaan usko.

– Sosiaali- ja terveysala työllistää varmasti. Esimerkiksi psykologeja ja muita kanssakäymiseen perustuvia ammatteja tarvitaan, Simonen sanoo.

Siellä missä on pitkälle koulutettujen töitä, löytyy myös kysyntää palveluille, sillä hiuksia leikataan, ruokaa syödään ja huoneet siivotaan – kuten nytkin. Liike-elämä tarvitsee juristeja ja mainostoimistoja.

Suomi on turvallinen maa, jossa on vihreää energiaa ja hyvä infrastruktuuri.

– Työelämä polarisoituu, eli korkeasti ja matalasti palkatuille on töitä. Keskipalkkaiset työt, kuten esimerkiksi teollisuuden työt, vähenevät.

Oulun pärjäämistä tukee tutkitusti resilienssi eli kyky toipua iskuista ja sopeutua. Kyselyiden mukaan Ouluun jäädään mielellään vaikka pienemmällä palkalla. Pohjoisia alueita tutkivan Business Index Northin raportti listaa Oulun yhdeksi kasvualueeksi Pohjolan pohjoisella laidalla. Muita pohjoisen kasvukeskuksia ovat esimerkiksi Luulaja ja Uumaja Ruotsissa sekä Tromssa Norjassa.

Tilastokeskuksen syksyllä julkaiseman, vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen perusteella väestönkasvu painottuu vahvasti suurimpiin kaupunkiseutuihin. Oulun seudun asukasmäärä kasvaa ainakin 2030-luvulle saakka, minkä ansiosta koko Pohjois-Pohjanmaan väestömäärä pysyy ennallaan.

– Työperäinen maahanmuutto Pohjois-Suomeen on nykyisin pienempää kuin Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin, vaikka ilmasto on sama. Jos työtä on tarjolla, tässä olisi potentiaalia, Simonen korostaa.

Kuka hoivaa iäkkäitä?

Väestön huoltosuhde eli työelämän ulkopuolella olevien ja työssäkäyvien suhde saa Simosen mietteliääksi. Palataanko vanhaan malliin, jossa mummot ja vaarit asuivat kodeissaan ja lapset hoitivat?

Se olisi iso muutos nykyiseen elämäntapaan verrattuna. Meidän ikäpolveltamme ja myös meidän lapsiltamme vaaditaan sitä resilienssiä.

Simonen on 2040-luvulla yli 70-vuotias. Missä hän näkee itsensä tuolloin?

Simonen uskoo asuvansa Oulussa, mutta lapset saattavat tehdä töitä ulkomailla. Hän ajaa ehkä yhteiskäyttöisellä sähkö- tai kaasuautolla.

Simonen ei ole varma, onko hän tuolloin eläkkeellä, mutta alastaan kiinnostuneelle tutkijalle työnteko iäkkäänä ei ole ongelma. Terveydestään hän huolehtii itse.

– Ihoni alla on ehkä siru, joka on yhteydessä terveyskeskukseen.

Pyhäjoki & lähiseutu

Pyhäjoki & lähiseutu

Miksi Pyhäjoella kannattaa asua?

Projektipäällikkö Katinka Käyhkö kertoo, mitä Tervetuloa Pyhäjoelle -hanke tuo paikkakunnalle.

Pyhäjoki & lähiseutu

Kotileipomo menestyy käsityöllään

Pehkosten perheyritys on ajanut rahtia neljässä sukupolvessa. Leipomotoimintaa yrittäjät eivät aio koskaan jättää robottien käsiin, vaan heidän tuotteissaan näkyy kädenjälki tulevaisuudessakin.

Pyhäjoki & lähiseutu

Pirttikosken kylässä luotetaan tulevaisuuteen

Pirttikosken kylän asukkaat luottavat yhdessä tekemiseen ja toimiviin ihmissuhteisiin – sekä valoisaan tulevaisuuteen. Yhdessäolo luo jaetun tunteen siitä, että Pirttikoskella on hyvä elää ja lasten kasvaa.

Pyhäjoki & lähiseutu

Pyhäjoen voimavarana elävät kylät

Pyhäjoen kunnassa on reilut 3 100 asukasta. Sen kirkonkylä jakautuu Etelän-ja Pohjankylään. Pyhäjokeen kuuluu lisäksi neljä kylää: Yppäri, Parhalahti, Pirttikoski ja Liminkakylä.