Fennolaiset
Fennovoiman suunnittelu- ja kehittämispäällikkö Peter Härkönen

Kuva: Junnu Lusa

Monikulttuurinen megaprojekti

Fennovoiman kehityspäällikkö Petter Härkönen on työssään energiaa tarvitsevan Suomen ja ympäristön asialla.

Kehityspäällikkö Petter Härkönen kuvaa suunnittelutyötään Fennovoimassa megaprojektiksi isoilla kirjaimilla.

Härkönen tekee työtä nelihenkisessä tiimissä, jonka insinöörijäsenillä on projektitausta. Heille kuuluu koko pitkän aikavälin suunnittelu ja siitä johdettu vuosisuunnittelu, organisaation suunnittelu ja kehittäminen, hanketason raportointi sekä riskienhallinta.

Diplomi-insinööri Härkönen aloitti työnsä Fennovoimassa vuonna 2012. Aluksi hän toimi projektitoimiston päällikkönä. Sen jälkeen hänen työnsä on pikkuhiljaa muuttunut yrityksen ja hankkeen strategiseksi kehittämiseksi.

– Epävarmassa maailmassa suunnittelulla ohjataan tulevaisuutta ja mahdollistetaan johtaminen, vaikka jotain yllättävää tapahtuisikin.

Härkösen mukaan Fennovoima kehittyy askel askeleelta siihen suuntaan kuin on tarkoituskin.

– Meillä on visio, mihin mennään, missio mitä tehdä ja joukko strategisia tavoitteita. Strategia elää määriteltyjen raamien sisällä.

Lisävoimia kehitystyöhön

Vuonna 2019 Fennovoima satsaa kehitystehtäviin entistä enemmän. Yhtiön kehitysjohtajana aloitti hiljattain tekniikan tohtori Timo Okkonen, jolle Härkönen jatkossa raportoi.

– Olemme nyt saaneet kehitystyöhön entistä vahvemmat muskelit ja lisää ydinvoima-alan asiantuntemusta.

Härkösen työhön liittyvät kaikki ne asiat, joilla on merkitystä Hanhikivi 1 -hankkeen valmistumisen kannalta.

– Olemme aloittaneet valmistautumisen ja suunnittelun myös käyttövaihetta varten.

Tiimille kuuluu myös raportointi koko projektista paitsi sisäisesti sekä Säteilyturvakeskukselle että yhtiön omistajille.

Härkösen tiimillä on myös kokonaisvastuu yhtiön riskienhallintajärjestelmästä, jossa keskitytään lähinnä yritys- ja projektiriskeihin. Siihen liittyvä data ja faktat tulevat vastuuhenkilöiltä eri puolilta yhtiötä.

"Olemme nyt saaneet kehitystyöhön lisää ydinvoima-alan asiantuntemusta."

Ydinturvallisuuteen liittyvien riskien arviointi ja hallinta kuuluvat kuitenkin yhtiössä alan asiantuntijoille.

– Asiantuntija haluaa faktoja ja analyysia ennen kuin määrittelee kantansa, kun taas projektinjohtaja haluaa määritellä ensin tavoitteet ja suunnitella polun sinne. Nämä pitää osata työssä yhdistää.

Suomen asialla

Härkönen sanoo olevansa ”raksahemmo”. Työura on kulkenut Lemminkäisen projekteissa pitkin maailmaa.

– Olen johtanut projekteja jo yli 30 vuotta. Kymmenen ensimmäistä vuotta meni paperitehdasprojekteissa. Sen jälkeen olen ollut erilaisissa teollisuus- ja matkapuhelinverkkoprojekteissa.

Työn vuoksi Härkönen on asunut perheineen Englannissa, Ranskassa, Venäjällä, Unkarissa ja Brasiliassa. Lisäksi hän on tehnyt jatkuvaa matkatyötä muun muassa Pohjoismaissa ja Ukrainassa.

– Isot teollisuuden investointiprojektit, kuten esimerkiksi metsäteollisuuden hankkeet, ovat aikaan suhteutettuna samaa suuruusluokkaa kuin tämä ydinvoimala eli noin miljardi euroa parissa vuodessa.

Nykyisessä työssään hän kokee olevansa sekä energiaa tarvitsevan Suomen että pienemmän hiilijalanjäljen asialla.

Arvostava käytös auttaa kohtaamisissa

Fennovoima rekrytoi jatkuvasti väkeä projekteihin, joissa työskentelevillä on monenlaisia taustoja ja yrityskulttuureita.  Vaikka yhtiössä työskentelee kymmeniä kansallisuuksia, se ei ole Härköselle uutta. Silti monikulttuurisuus voi tuoda omanlaista maustetta projektin johtamiseen.

Toisaalta Härkönen on itse elänyt koko työuransa ajan monikulttuurisesti niin töissä kuin kotona.

– Koska puolisoni on ranskalainen, lapsemmekin ovat puoliksi ranskalaisia, ja kävivät matkavuosina ranskalaista koulua eri maissa. Nuorempi opiskelee vielä Aalto-yliopistossa, ja vanhempi on jo jatkamassa tohtorin tutkintoon Yhdysvalloissa. Härkönen itse kuvailee olevansa helposti lähestyttävä. Työhuoneen ovi on melkein aina auki, eikä se suljettunakaan ketään pidättele.

– Normaali kohtelias ja arvostava käytös auttaa kohtaamaan ihmisiä.

Härkösen kokemuksen mukaan Suomessa on totuttu antamaan asiantuntijalle mahdollisuus tehdä itsekin päätöksiä ja ottaa vastuuta.

– On kuitenkin kulttuureita, joissa tarvitaan enemmän työnantajan ohjausta. Myös erilaiseen hierarkiaan ja eri tavoin kommunikointiin tottuneita ihmisiä pitää osata ymmärtää ja johtaa.

Puutarhasuunnitelmia

Härkösen perhe on muuttanut aina mukana eri asemamaihin, kunnes asettui Suomeen ja Keravalle 15 vuotta sitten.

– Pitkiä aikoja työni oli sitä, että kävin viikoittain useissa Euroopan maissa. Koska olen nykyisessä työssäni lähinnä sisäisissä esikuntatehtävissä, ei työn vuoksi tarvitse enää matkustaa ylen määrin.

Sen sijaan lasten opiskelujen takia Härkönen on saanut hyvän syyn matkustaa vapaa-ajalla. Hän on viime vuosina päässyt käymään muun muassa Hongkongissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja viimeksi tänä syksynä Yhdysvalloissa.

Keravalla omakotitalossa asuva Härkönen voi nykyään vapaa-aikanaan keskittyä myös toiseen mieliharrastukseensa eli puutarhan rakentamiseen ja hoitoon.

– Se antaa hyvää vastapainoa ja rentoutumista, kunhan vain malttaa pitää projektit riittävän pieninä.

Fennolaiset

Fennolaiset

Hanhikivi 1: Kohti yhteistä päämäärää

Fennovoiman kansainvälisessä tiimissä työskentelee satoja asiantuntijoita. Heitä kaikkia yhdistää sama päämäärä: ilmastoystävällisen, toimitusvarman ja vakaan sähkön tuottaminen.

Fennolaiset

Työn perässä Pyhäjoelle

Fennovoiman toiminnot ja työntekijät siirtyvät Pyhäjoelle vaiheittain Hanhikivi 1 -hankkeen edetessä. Suurin aalto ajoittuu hallintorakennuksen valmistumiseen vuonna 2021.

Fennolaiset

Myönteistä virettä

Jouni Takakarhu ja Mikko Virtanen vahvistavat Fennovoiman johtoryhmää. Nimitykset ovat osa organisaatiomuutosta.