Hanke & työmaa

Laitosalue on jaettu kolmeen osa-alueeseen: reaktori- ja turbiinisaarekkeisiin sekä tuki- ja apurakennuksiin. Kuvitukset: Fennovoima ja Riina Paakkinen

Näin rakennetaan Hanhikivi 1 -ydinvoimala

Ydinvoimalaitoksen rakentaminen ylittää työn määrällä ja vaativuudella suurimmatkin tehdashankkeet. Hanhikivi 1 -laitosalueelle nousee noin 140 rakennusta.

Ydinvoimalan rakentaminen on laajuudeltaan kuin Äänekosken biotuotetehtaan kaltainen teollisuuden jätti-investointi, mutta isoon tehtaaseen verrattuna voimalan rakentaminen kestää kauemmin ja työllistää enemmän.

Rakennustyöt laitosalueella alkavat ydinenergialain mukaisen rakentamisluvan myöntämisen jälkeen. Luvan myöntämisen jälkeisenä vuonna työmaan vahvuus nousee 1 500 henkilöön. Enimmillään työmaalla on samanaikaisesti noin 4 000 henkilöä rakennus- ja asennustöissä. Tämä vaihe ajoittuu todennäköisesti neljänteen vuoteen.

Ensimmäisenä ohjelmassa on monta metriä paksun betonialustan valaminen. Sitten alkavat ensimmäisten rakennusten rakennustyöt: reaktori- ja höyryventtiilirakennukset ja kohta perään muun muassa valvomo- ja turvallisuus- ja turbiinirakennukset.

Kuvassa Hanhikivi 1 -laitosalueen yksinkertaistettu pohjapiirustus, joka havainnollistaa rakennusten sijaintia.

Hanhikivi 1 -laitosalueen rakentamisessa edetään alhaalta ylöspäin

Laitosalueelle nousee noin viidessä vuodessa vieri viereen toistasataa rakennusta. Rakentamisen järjestystä ja aikataulutusta on mietitty poikkeuksellisen tarkasti.

– Nyrkkisääntönä rakentamisessa edetään alhaalta ylös kattoon ja alueen keskellä sijaitsevista rakennuksista ulospäin. Pisimmän ajan vaativien rakennusten rakentamisesta aloitetaan aikaisin sijainnista riippumatta, Fennovoiman suunnittelujohtaja Petri Jyrälä sanoo.

Laitosalueen ahtauden ohella rakentamisessa huomioidaan muitakin tekijöitä. Monet laitteet tuodaan – tai nostetaan – sisälle rakennuksiin jo siinä vaiheessa, kun seinät vasta kohoavat. Myös laitteiden ja laajempien järjestelmien testaaminen kuuluu vilkkaan työmaan arkeen.

– Tärkeää on varhaisessa vaiheessa asennettavien komponenttien asianmukainen suojaus ja säilöminen, jotta laitteet säilyvät vahingoittumattomina ja käyttökuntoisina koekäyttövaiheeseen, Jyrälä kertoo.

Reaktorirakennuksen asennustyöt kestävät viisi vuotta

Reaktorin paineastian paikalleen asennus valmistelutöineen kestää noin kuukauden, mutta kaiken kaikkiaan mekaaniset asennukset reaktorirakennuksessa vievät arviolta lähes viisi vuotta. Sähköasennuksiin menee lähes neljä vuotta. Turbiinirakennuksessa turbiinin paikalleen asennus kestää noin kaksi vuotta ja generaattorin asennus noin vuoden.

Voimalaitoksen osat tulevat paikalle hyvin erikokoisina lähetyksinä. Suurimmat kokonaisina tuotavat komponentit painavat satoja tonneja ja ovat pituudeltaan tai korkeudeltaan jopa toistakymmentä metriä.

Meritse komponentteja tuodaan työmaan omaan laituriin tai lähikaupunkien satamien kautta. Suuri osa rakennustarvikkeista tuodaan maanteitse, mutta Hanhikiven niemellä myös valmistetaan paljon. Työmaalle on jo valmistunut muun muassa betoniasema. Raudoittamoa rakennetaan parhaillaan.

Betonilla tärkeä rooli ydinvoimalan rakentamisessa

Reaktorirakennus on laitosalueen vaativin kohde, ja yksistään sen teräsbetonisen suojarakennuksen valuihin sisältyy lukuisia tarkastusvaiheita. Monilla alueen rakennuksilla on tavallisesta tehtaasta poikkeavat lujuus- ja muut erityisvaatimukset. Betonilla on tärkeä rooli koko ydinvoimalan rakentamisessa.

Reaktorirakennukseen tulee kaksinkertainen usean metrin paksuinen suojarakennus. Sisempi suojarakennus on jälkijännitetty teräsbetonisylinteri, jonka yläpäädyssä on suojakupoli. Se on mitoitettu kestämään mahdollisista putkikatkoista aiheutuvat paine- ja lämpötilakuormitukset. Ulompi suojarakennus on raudoitettu betonisylinteri, joka suojaa ulkoisilta häiriövaikutuksilta. Molemmat suojarakennukset lepäävät samalla pohjalaatalla.

Laitosalueelle nousee noin viidessä vuodessa vieri viereen toistasataa rakennusta.

Suojarakennuksen kaasutiiveydelle asetetaan korkeat vaatimukset, minkä vuoksi sisemmän suojarakennuksen sisäpinnassa on teräsvuoraus. Sisemmän suojarakennuksen betoniseinän sisään asennetaan runsaasti jälkijännitysvaijereita suojaputkiin. Suojarakennuksen tiiveyttä valvotaan, ja mahdolliset vuodot kerätään ulomman ja sisemmän suojarakennuksen seinien välitilaan.

Suojarakennusten betoniseinien valu sekä teräsvuorauksen ja suojaputkien asentaminen etenevät tasatahtiin alhaalta ylös. Lopuksi valetaan kaksinkertainen katto.

– Nyrkkisääntönä rakentamisessa edetään laitosalueen keskellä sijaitsevista rakennuksista ulospäin, Fennovoiman suunnittelujohtaja Petri Jyrälä sanoo. Kuva: Raisa Ranta

Hanhikivi 1 -voimalaitoksen testeistä ja tarkastuksista pitkään koekäyttöön

Laitteistoja ja järjestelmiä testataan rakennustöiden vielä jatkuessa alueella. Ensin testataan laite, sitten osajärjestelmät ja lopulta kokonaisuus. Voimalaitoksen ensimmäiset koekäytöt aloitetaan jo ennen kuin ydinpolttoaine on tuotu laitokselle. Tällöin rakennustyöt ovat pääsääntöisesti valmiit ja laitosalueen ja muun voimalaitosalueen rajalle nousee kaksinkertainen aita.

Kun Säteilyturvakeskus (STUK) koekäytön tulosten perusteella antaa luvan, polttoaine tuodaan sisään ja ladataan reaktoripaineastiaan. Tämän jälkeen käynnistyy kaksivaiheinen ydintekninen koekäyttövaihe. Vasta tämän jälkeen voimala voidaan lopullisesti hyväksyä ja ottaa käyttöön normaalia kaupallista sähköntuotantoa varten.

Myöhemmin Hanhikiven niemelle valmistuvat käytetyn ydinpolttoaineen välivarastorakennus sekä matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitusluola.

Hanke & työmaa

Hanke & työmaa

Fennovoiman yrityskylän tontit vuokrattavissa  

Hanhikiven niemellä sijaitsevan Fennovoiman yrityskylän tontit ovat nyt Pyhäjoen tonttipörssissä. Alue on suunniteltu yrityksille, jotka ovat mukana Hanhikivi 1 -hankkeessa tai palvelevat sen urakoitsijoita.

Hanke & työmaa

Kovaa laatua ydinvoima-alalle

Ydinvoima-alan toimitukset ovat pattijokisen SKM Servicen referenssilistan kruununjalokivi. Hanhikivi 1 -työmaalle yritys on tehnyt varavesisäiliö- ja pumppaamoaseman.