Pyhäjoki & lähiseutu

Pyhäjokea kehitetään ja rakennetaan nyt vauhdilla. Uuden kuntainfran lisäksi pyhäjokilaiset ovat saamassa uusia liikuntamahdollisuuksia luonnon äärellä. Kuvat: Henri Luoma

Nyt rakennetaan koko kuntaa!

Vilkas rakentaminen näkyy kaikkialla Pyhäjoella. Kauppa investoi sekä kunta parantaa teitä ja kunnostaa ulkoilureittejä. Pyhäjoen kunta on varautunut asukasmäärän tuntuvaan kasvuun kaavoittamalla lisää omakotitontteja.

Maaperä painuu hivenen järeiden renkaiden alla. Vieno hydrauliikkaöljyn tuoksu kertoo siitä, että voima puhuu isossa työkoneessa. Jukka Lastumäen kaivinkoneeseen kiinnitetty kaatopää nappaa sekametsää otteeseensa, ja Matinsaareen suunnitellut rantatontit ovat taas askeleen verran lähempänä.

Jatkuvasti virkistyvä talouskasvu näkyy Pyhäjoella kirjaimellisesti jokaisella nurkalla. Arinan liikekeskus kasvattaa kunnan ”Sale-taajamasta” market-keskustaksi. Luonnon äärelle kunnostetaan kymmeniä kilometrejä retkeilyreittejä. Kielosaaren matkailukeskus etenee, ja Rautiperällä liikutaan jo nyt ympärivuotisesti.

Työkoneet saapuvat myös kylänraitille, kun Vanhatie muuttuu nykyaikaiseksi kaduksi noin kolmen miljoonan euron arvoisessa kasvojenkohotuksessa. Pyhäjoen kunta ja Fennovoima edistävät myös Pyhäjoki-talon rakentamista.

– Kaava on valmistunut jo aiemmin, ja Pyhäjoki-talolle on hankittu tontti toukokuussa, vahvistaa kunnanjohtaja Matti Soronen.

Lisää asukkaita, paljon tontteja

Soronen arvioi, että Hanhikivi 1 -ydinvoimalan valmistuttua Pyhäjoen pysyvä asukasmäärä on kasvanut noin tuhannella henkilöllä eli neljänneksen. Muuttoliikkeeseen ollaan valmiina, sillä Aatosvainiolla on jo 50 omakotitonttia, ja Matinsaareen valmistuu 40–50 tonttia lisää. Saaren asemakaava valmistuu kesän aikana.

"Pyhäjoki on ydinvoimakunta, mutta myös luontokunta, matkailukunta ja tuulivoimakunta."

Selkänoja kunnan kehittämiseen tulee Sorosen mukaan Hanhikiven niemeltä.

Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen on 6,5–7 miljardin euron hanke, joka tuo mukanaan myös muita investointeja kuntaan. Arinan liikekeskus sekä muut paraikaa nousevat kiinteistöt ovat ensimmäiset merkit tulevasta. Ne tuovat veroeuroja Pyhäjoelle jo nyt.

Vesistöt ja luonto valttikortteina

Rahaa käytetään kuntainfran lisäksi erityisesti luontokokemusten ja liikunnan tukemiseen. Soronen näkee, että muutaman vuoden päästä Pyhäjoki tunnetaan ydinvoimalasta ja luontomatkailusta.

Ei ole sattumaa, että vesistöt ja luonto ovat entistä suuremmassa roolissa kunnan tulevaisuudessa, sillä ne ovat Pyhäjoen ikiaikaiset valttikortit. Luontomatkailu saa poikkeuksellisen kasvuavun, kun varsinaisen voimalaitoksen rakentaminen alkaa.

Rakentamisen kiivaimmassa vaiheessa Hanhikivi 1 -työmaalla on töissä yhtä aikaa noin 4000 henkilöä.

– Rakentajat eivät ole koko ajan töissä, vaan käyttävät runsaasti palveluita.

Kun suunnitellut rakennusinvestoinnit ovat toteutuneet, Pyhäjoelle on valmistunut myös elävä ja toimiva matkailupalveluiden kokonaisuus, joka on valmis palvelemaan koko maata.

– Pyhäjoki on ydinvoimakunta, mutta myös luontokunta, matkailukunta ja tuulivoimakunta. Mikään näistä ei sulje toisiaan pois – meidän on vain tartuttava tähän hetkeen, Soronen sanoo.

Pyhäjoki & lähiseutu

Pyhäjoki & lähiseutu

Syvissä vesissä ympäri vuoden

Vapaaehtoinen pelastusryhmä etsii hukkuneita kotimaan vesistä. Fennovoima tukee lumijokisen etsintäveneyhdistyksen toimintaa.

Pyhäjoki & lähiseutu

Rotukarja suojelee rantaluontoa

Rautalan tilan tärkeimmät työntekijät ovat Hereford-naudat, joiden ansiosta Parhalahden edustan luonnonsuojelualueen pajukko on antanut tilaa uhanalaiselle Siperianesikolle ja pesiville vesilinnuille.