Pyhäjoki & lähiseutu

Kuvat: Toni Pallari

Rotukarja suojelee rantaluontoa

Rautalan tilan tärkeimmät työntekijät ovat Hereford-naudat, joiden ansiosta Parhalahden edustan luonnonsuojelualueen pajukko on antanut tilaa uhanalaiselle Siperianesikolle ja pesiville vesilinnuille.

Natura-alueella Pyhäjoella laiduntaa 50 nautaa – tai eläintä, kuten Rautalan tilan isäntä Toni Kippola kasvattejaan kutsuu. Niillä on 100 hehtaaria tilaa tallustella.

– Näistä näkee, että ne ovat hyvin onnellisia eläimiä, kun ei ole kytketty eikä rajoitettu liikkumista, Kippola viittaa rauhallisesti aitauksestaan meitä silmäileviin Herefordeihin.


Kippolan eläimet tekevät ympäristönhoitoa myös Yppärissä, tulvaniityllä Liminganjoen varressa sekä saaressa Pyhäjoen suulla. Eläimet polkevat laidunmaille omat reittinsä, jotka ovat ihmisillekin helppokulkuisia. Parhalahden Natura-alueen laitumille on tehty käyntiportit, joita etenkin metsästäjät ovat kehuneet.

– Kun käyn tarkistamassa illalla paikat, Parhalahden hienoissa rantamaisemissa kävellessä voi vierähtää helposti parikin tuntia.

Kippola on tuonut näkyvästi esille kantansa Hanhikivi 1 -työmaahan. Alkutalvesta 2012 hän kirjoitti traktorilla ajamalla lumiselle pellolleen 20-metrisillä kirjaimilla ”Tervetuloa ydinvoima”.

– Ydinvoimala tuo seudulle investointeja ja työpaikkoja. Aiemmalla työurallani olen työskennellyt Loviisan ydinvoimalassa ja käynyt vierailulla Olkiluodossa. Niissä olen nähnyt, että suomalaiseen ydinvoimalaan voi luottaa.

Karjankasvatus Rautalan tilalla alkoi otsatukastaan tunnetulla Highland-karjalla, mutta sittemmin nopeampikasvuiset Herefordit ovat vallanneet tilukset. Molemmat viihtyvät ulkona ympäri vuoden.

Maisemanhoitoa ja luomua

Kippola osti Parhalahdella sijaitsevan kotitilansa sisaruksiltaan osana heidän vanhempiensa perinnönjakoa parikymppisenä nuorena miehenä vuonna 1995. Tila oli pieni, sillä vanhemmat olivat käyneet töissä tilan ulkopuolella. Ensimmäiset kymmenen vuotta hän työskenteli metallialalla ja suunnitteli tilan tulevaisuutta.

Käänne tuli ProAgrian maisemanhoitokurssilla 2004. Tilalle laadittiin suunnitelma, jonka mukaan lihakarja laiduntaisi kolme kuukautta vuodesta ympäristönhoitokohteissa.

"Eihän tämä ole pitkään aikaan ollut enää työtä, vaan elämäntapa." 

Vuonna 2012 tilalla siirryttiin luonnonmukaiseen tuotantotapaan.  Luomulihan tuotanto on vaatinut paljon opiskelua, mutta myös yksinyrittäjälle mieluisia ryhmätöitä ja työpajoja muiden luomuviljelijöiden kanssa.

Nyt Rautalan tila on siirtymässä kasvattamaan laadukkaita vasikoita muille lihatiloille. Samalla lihan suoramyynti jää sivuun.


– Jalostaminen perustuu vuosittain tarkistettavaan suunnitelmaan. Kun katsotaan mikä sonni käy millekin emolle, poikimiset menevät hyvin ja karja kasvaa.

Myös hitsaustöille on edelleen tallinsa. Sen nurkasta löytyy uusi kone: tienvarsien niitoista monelle tutun näköinen kauko-ohjattava raivaustraktori. Sillä Kippola poistaa tiheimmät pajukot.

– Kone ei vain katkaise pajuja, vaan se jyrsii ne pieneksi hakkeeksi.

Kyläjuhla kasvoi isoksi tapahtumaksi

Kippola on Parhalahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja. Kesäkuun alussa vietettävän Parhalahtipäivän kasvaminen maaseututapahtumaksi on hänelle ilon aihe: suurin osa kävijöistä tulee nykyisin kylän ulkopuolelta.

– Fennovoima hoitaa kahvituksen, makkaratarjoilun ja huolehtii myös musiikkitarjonnasta.

 

Pyhäjoki & lähiseutu

Pyhäjoki & lähiseutu

Syvissä vesissä ympäri vuoden

Vapaaehtoinen pelastusryhmä etsii hukkuneita kotimaan vesistä. Fennovoima tukee lumijokisen etsintäveneyhdistyksen toimintaa.

Pyhäjoki & lähiseutu

Elinvoimaa kehittämässä

Pyhäjoen uusi elinkeinojohtaja Helena Illikainen näkee kunnan elinvoiman kehittämisen tiimityönä, johon tarvitaan myös kunnan asukkaita.