Fennolaiset
Radiokemisti Mervi Söderlund

Tutkimme radioaktiivisten aineiden luonnollista perustasoa Hanhikivi 1 -laitosalueen lähiympäristössä, radiokemisti Mervi Söderlund kertoo.

Säteily on luonnollista

Työskentelen radiokemistinä Fennovoimassa Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen säteilyturvallisuudesta ja radioaktiivisen jätteen käsittelystä vastaavassa yksikössä.

Eittämättä mielenkiintoisin vastuullani oleva työkokonaisuus on selvitys ympäristön säteilyn perustilasta. Sen tarkoituksena on selvittää radioaktiivisten aineiden luonnollinen perustaso laitosalueen lähiympäristössä. Radioaktiivisia aineita esiintyy nimittäin aina pieniä määriä luonnossa ja myös meissä ihmisissä.

Säteilyn perustilaselvitys toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista esikartoituksen olemme tehneet meriympäristössä vuosina 2012 ja 2014 ja maaympäristössä vuonna 2016. Ennen rakentamistoiminnan aloitusta tehtävän selvityksen toteutimme niin ikään viime vuosikymmenen puolivälissä. Tällä hetkellä meneillään on ikään kuin suvantovaihe, jossa seuraamme rakentamisen vaikutuksia meriympäristössä ennen kuin siirrymme ennen ydinvoimalan käyttötoimintaa tehtävään perustilaselvitykseen. Otamme näytteitä merivedestä, sedimentoituvasta aineksesta, pohjaeläimistä ja vesikasveista. Näytteiden analyysitulosten perusteella rakennustöillä ei ole ollut vaikutusta radionuklidipitoisuuksiin, vaan ne ovat pysyneet käytännössä samoina.

Vuonna 2022 ympäristön säteilyn perustilaselvityksessä alkaa kolmivuotiskausi, jonka aikana otamme näytteitä todella laajasti meri- ja maaympäristössä esimerkiksi pohja- ja pintavedestä, kaloista, marjoista, saniaisista sekä vilja- ja maitotuotteista. Aloitamme tuolloin myös lähiseudun asukkaiden kokokehomittaukset. Mittaukset toteutetaan Säteilyturvakeskuksen kanssa yhteistyössä heidän asiantuntemustaan ja laitteistoaan käyttäen, kuten tehdään myös muissa suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa Loviisassa ja Olkiluodossa.

Kokokehomittauksilla tarkastellaan sitä, kuinka paljon ihmisistä lähtee gammasäteilyä. Säteilyn määrään vaikuttavat ihmisten elintottumukset eli se mitä syö ja kuinka paljon sekä esimerkiksi tupakointi. Myös lihasmassan määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihmisessä on luontaista radionuklidi kalium-40:tä, sillä kaliumia kertyy erityisesti lihaksistoon.

Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos on noin 5,9 millisieverttiä (mSv) vuodessa. Suurin säteilyannokseen vaikuttava tekijä löytyy kallioperästämme, josta uraanin hajoamistuotteena syntyvä radon on merkittävin säteilyn lähde. Myös esimerkiksi kosminen taustasäteily tai vaikkapa röntgentutkimukset ja lentäminen vaikuttavat vuosittaiseen säteilyannokseen. Ydinvoiman käytöstä ihmisille aiheutuva säteilyannos suhteessa muihin säteilylähteisiin on alle prosentin kymmenesosan luokkaa.

Jokaisella toiminnanharjoittajalla on omat päästörajansa ydinvoimalaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöille. Hanhikivi 1 -laitoksen päästörajoja ei ole vielä asetettu, mutta niistä yksilölle aiheutuva säteilyannos tulee luonnollisesti alittamaan ydinenergia-asetuksessa asetetun vuosittaisen 0,1 millisievertin rajan. Hanhikivi 1 -laitoksella radioaktiivisten aineiden päästöihin vaikutetaan puhdistus- ja viivästysjärjestelmien avulla. Viivästysjärjestelmissä nimensä mukaisesti päästöä viivästetään niin, että lyhytikäiset nuklidit ovat ehtineet hajota ja aktiivisuustaso laskea. Nestemäisten päästöjen hallinnassa apuna ovat erilaiset suodatusjärjestelmät, joiden avulla nesteet puhdistetaan mahdollisimman tarkasti ja johdetaan aina kun mahdollista takaisin suljettuun prosessiin. Kiinteät jätteet pakataan ja loppusijoitetaan tai vapautetaan valvonnasta, jos pitoisuudet alittavat niille asetetut aktiivisuusrajat.

Hanhikivi 1 -laitoksen suunnittelussa säteilyturvallisuuden vaatimukset on huomioitu mielestäni hyvin, päästöreitit ovat asianmukaiset ja tarvittavat komponentit, kuten esimerkiksi eri järjestelmien säteilytunnistimet, ovat suunnitelmissa paikoillaan.

Mervi Söderlund
Fennovoiman radiokemisti

Mervi Söderlund työskentelee radiokemistinä Fennovoiman säteilyturvallisuudesta ja radioaktiivisten jätteiden käsittelystä vastaavassa yksikössä. Mervi on väitellyt radiokemian tohtoriksi vuonna 2016. Väitöskirjassaan hän tutki radionuklidien sorptiota ja spesiaatiota pohjoisessa metsämaassa eli sitä, miten radionuklidit pidättyvät maaperässä, ja kuinka ne muuttavat kemiallista muotoaan maaperässä vallitsevissa olosuhteissa. Kahdentoista kilometrin työmatkan Fennovoiman Salmisaaren toimistolle Mervi kulkee pyöräillen ja samalla aamun raikkaudesta nauttien. Halutessaan rentoutua Mervi nappaa käteensä kutimet tai suuntaa metsään sienestämään tai marjastamaan.

Mervi Söderlund

Fennolaiset

Fennolaiset

Ristikon ratkaisu

Fennosen lehden numeron 2/2020 lopussa julkaistiin ristikko. Täältä löydät ristikon ratkaisun.

Fennolaiset

Fennovoima lahjoittaa hyvää joulumieltä

Fennovoima osallistuu vuosittain erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin. Lahjoitamme joulukorttirahamme nyt neljättä kertaa Hyvä Joulumieli -keräykseen.