Energia & ilmastonmuutos

Vuoteen 2050 mennessä hiilineutraaliuteen pyrkivä Suomi tarvitsee lisää joustavia tapoja tuottaa puhdasta sähköä. Kuva: iStock

Suomi tarvitsee lisää puhdasta sähköntuotantoa

Pelkästään sähköautojen yleistyminen lisää tulevaisuudessa Suomen sähköntarvetta vähintään Hanhikivi 1 -voimalaitoksen vuosituotannon verran. Puhtaan energiantuotannon kysyntää vauhdittaa myös tuontisähkön käytön vähentyminen.

Suomi tarvitsee pikaisesti lisää sähköä ja myös kykyä tuottaa sitä joustavasti. Nykyistä energiantuotantoamme mullistavat jo lähitulevaisuudessa esimerkiksi tuontiriippuvuuden vähentäminen, fossiilisiin perustuvan energiatuotannon loppuminen, mahdollinen vanhenevien ydinlaitosten korvaaminen sekä sähkön uudet käyttökohteet teollisuudessa ja liikenteessä. Kun nämä lasketaan yhteen, huomataan, että seuraavan 20–30 vuoden kuluessa tarvitaan hyvinkin jopa 15 gigawattia uutta toimitusvarmaa sähköntuotantoa.

Vähemmän sähköä naapurimaista – tuontisähkön määrä pienenee

Lähitulevaisuudessa Suomi todennäköisesti pyrkii vähentämään riippuvuuttaan sähkön tuonnista. Tuomme nykyisin noin neljänneksen tarvitsemastamme sähköstä eli yli 20 terawattituntia (TWh) vuodessa naapurimaista, kuten Ruotsista.

Tuontisähkön määrä on kaksi kertaa suurempi kuin Hanhikivi 1 -voimalaan tulevan VVER 1200 -reaktorin vuosituotanto. Sen määrä on myös kolme kertaa suurempi kuin Suomen nykyinen tuulivoiman tuotanto.

Tuontiriippuvuus on suurelta osin peruja Olkiluoto 3 -ydinreaktorin myöhästymisestä. Meidän ei ole ollut järkevää investoida tuotantokapasiteettiin, kun Olkiluoto 3:n valmistuminen on ollut niin lähellä. Lisäksi sähköä on saanut naapurimaista melko edullisesti.

Kun Olkiluoto 3 lähiaikoina käynnistyy, se pienentää tuonnin osuuden neljänneksestä ehkä kymmenykseen koko sähkönkulutuksestamme. Ruotsi on jo sulkenut ja sulkemassa omia ydinvoimaloitaan, joten länsinaapurista ei ole tarjolla sähköä entiseen malliin tulevina vuosina.

Liikenne sähköistyy, mutta sähköntuotantokeinot kaventuvat

Vuoteen 2050 mennessä tapahtuu paljon muutakin sähkönkulutuksen kentällä. Ensiksikin hiilineutraaliutta tavoitteleva Suomi pyrkii lisäämään liikenteen sähköistymistä. Jos tavoitteisiin päästään ja iso osa henkilöautoliikenteestä ja osa muustakin liikenteestä toimii sähköllä vuoteen 2050 mennessä, voi vuotuinen sähköntarve nousta karkeasti 10 TWh eli Hanhikivi 1 -voimalaitoksen vuosituotannon verran. Tämä tarve nousee ajoneuvojen sähköistyessä – aluksi hitaasti mutta todennäköisesti kiihtyvää vauhtia.

Hiilineutraali Suomi voi hyvinkin tarvita reilusti yli 100 TWh uutta puhdasta sähköntuotantoa vuoteen 2050 mennessä.

Vuoteen 2050 mennessä meiltä on melko todennäköisesti myös poistumassa monenlaista tuotantokapasiteettia. Olkiluoto 1 ja 2 -reaktoreiden juuri saatu 20 vuoden jatkolupa riittää vain vuoteen 2037. Loviisan reaktoreiden käyttöluvat päättyvät vuoteen 2030 mennessä. Molemmille lienee mahdollista hakea edelleen jatkolupia, mutta totuus on, että vuoteen 2050 mennessä laitokset ovat jo varsin iäkkäitä. Mikäli kaikki nämä laitokset poistuvat käytöstä, tulee niistä paikattavaa noin 22 TWh:n vuosituotannon verran.

Toiseksi hiilineutraaliksi pyrkivän Suomen sähköntuotantovalikoimasta poistuvat asteittain kivihiili, turve ja maakaasu. Kivihiilellä, turpeella ja maakaasulla tuotetaan paljon myös kaukolämpöä joustavissa CHP-laitoksissa. Näiden myötä Suomesta poistuu yhteensä noin 12 TWh sähkön ja 16 TWh kaukolämmön tuotantokapasiteettia.

Vuonna 2019 tuulivoimalla tuotettiin noin 6 TWh sähköä. Tuulivoimalahankkeita on suunnitteilla edelleen paljon, joten voitaneen olettaa, että 2025 mennessä tuulivoiman vuosituotanto on noussut ainakin 10 TWh:een. Tuulivoimalan käyttöikä on yleensä 20–30 vuotta, joten vuoteen 2050 mennessä suurin osa tästä tuotantokapasiteetista vanhenee ja pitää korvata uudella.

Paljonko päästöttömän sähkön tuotantokapasiteettia tarvitaan kaikkiaan?

Kun yllä olevia lukuja lasketaan yhteen – ja niiden on tarkoitus kuvata lähinnä kokoluokkia – tarvitaan tuontiriippuvuuden vähentämiseen, sähköistyvään liikenteeseen ja poistuvan kapasiteetin korvaamiseen yhteensä 70–75 TWh päästötöntä eli puhdasta sähköntuotantoa ja 16 TWh puhdasta kaukolämpöä.

Tässä laskelmassa bioenergia jätetään karkeasti nykyiselle tasolle, vaikka on selvää, että vuoteen 2050 mennessä biomassalle, tähteille ja jätteelle on tarjolla monia muitakin käyttökohteita esimerkiksi kemian ja petrokemian teollisuudessa sekä rakennustyömailla.

Päästöttömän energian tarve ei kasva pelkästään liikenteessä. Myös teollisuudessa on luvassa uutta kysyntää sähkölle, ja varsin rutkasti. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) järjestämässä webinaarissa AFRYn edustaja esitteli skenaarion, jonka mukaan puhtaan sähkön tarve teollisuudessa kaksinkertaistuu ja uutta puhdasta ja toimitusvarmaa kapasiteettia tarvitaan lisää 35 TWh.

Kemianteollisuuden skenaarioiden mukaan yksistään hiilineutraali kemianteollisuus tarvitsee vuoteen 2050 mennessä noin 32 TWh puhdasta, kilpailukykyistä ja toimitusvarmaa sähköä vuodessa. AFRYn laskelmat ovat siten tuskin liioiteltuja.

Jos sekä poistuvan kapasiteetin että uuden sähkön tarpeen lukuja lasketaan yhteen, hiilineutraali Suomi voi hyvinkin tarvita reilusti yli 100 TWh uutta puhdasta tuotantoa vuoteen 2050 mennessä. Tästä vasta reilu 20 TWh on rakenteilla, jos nähdään, että Olkiluoto 3 ja Hanhikivi 1 -voimalat kattavat tuon sähköntarpeen tuotannon. On järkevää olettaa, että nyt rakennettu ja lähivuosina rakennettava tuulivoima tuskin on käytössä enää vuonna 2050.

Suomeen rakennetaan merkittävästi lisää tuulivoimaa. Kyseiset voimalat tulevat kuitenkin ennen pitkää omien haasteidensa eteen, eikä tuulivoima ole tuotantokeinona ollut erityisen joustavaa. Tällaista joustavaa kapasiteettia on poistumassa, kun nykyisiä fossiilisia polttoaineita käyttäviä CHP-laitoksia ajetaan alas. Liioin Ruotsin energiapolitiikka ei ole viime vuosina herättänyt luottamusta siihen, että maa voisi jatkossakin toimia Suomen sähköverkon takuuna – tilanne voi itse asiassa kääntyä päälaelleen.

Tarvetta toimitusvarmalle lisäydinydinvoimalle on siis useiden isojen reaktoreiden verran. Keskustelu siitä, miten tämä kaikki on järkevää rakentaa, loistaa vielä paljolti poissaolollaan, mutta tilanne muuttunee lähivuosina.

Energia & ilmastonmuutos

Energia & ilmastonmuutos

Puhdasta vetyä ydinvoimalla

Vety on paitsi maailman yleisin alkuaine myös potentiaalinen päästöttömän energian varastoija.

Energia & ilmastonmuutos

Ydinvoima keskellä energiamarkkinoiden murrosta

Sitkeästi elävän myytin mukaan ydinvoima soveltuu vain sähkön tasaiseen tuotantoon. Ydinvoimalla voi kuitenkin tehdä myös kuormanseurantaa eli reagoida joustavasti kysynnän vaihteluihin.

Energia & ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos veti Rauli Partasen mukaan energiakeskusteluun

Energia-asiantuntija ja -kirjailija Rauli Partanen on havainnut, että julkinen puhe ydinvoimasta rohkaisee sen kannattajat esiin. Hän on vuosia puhunut ja kirjoittanut ilmasto- ja energia-asioista kantaa ottavasti.

Energia & ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen pitkä tie

Päästöjen kasvu pitää pysäyttää, jotta ilmastonmuutoksen kiihtyminen hidastuisi, mutta se ei vielä pysäytä ilmastonmuutosta. Mitä kaikkea pitäisi tapahtua, jotta hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä olisi sopiva ihmiskunnalle?