Energia & ilmastonmuutos

Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen referenssilaitoksena toimii rakenteilla oleva Leningrad II-1 (V491), jonka rakennustyöt alkoivat vuonna 2008 Sosnovyi Borissa Venäjällä. Kuvassa on esitetty viitteellisesti AES-2006/V491-ydinvoimalaitos.

Tällainen on Fennovoiman valitsema laitostyyppi

Fennovoiman valitsema AES-2006-laitostyyppi on sähköteholtaan 1 200 megawatin painevesireaktori. AES-2006 kuuluu Rosatomin kehittämiin VVER-voimalaitoksiin.

AES-2006:n kaltaisilla, nykyaikaisilla painevesireaktoreilla on pitkä kehityshistoria. Sen vuoksi ne ovat perustekniikaltaan hyvin samankaltaisia laitostoimittajasta riippumatta. Voimalatyyppi edustaakin hyvin tunnettua tekniikkaa. Fennovoiman valitsemaan laitokseen tehdään suunnitteluvaiheessa muutoksia, jotta laitos vastaa kauttaaltaan suomalaisia turvallisuusvaatimuksia.

Yhdistelmä tuttua ja uutta

– Suomessa VVER-laitosten käytöstä on monen vuosikymmenen hyvät kokemukset. Loviisassa kahta VVER-reaktoria on käytetty 1970–80-lukujen taitteesta lähtien, ja niiden käyttötilastot ovat maailman huippuluokkaa, kertoo ydintekniikka-asiantuntija Minttu Hietamäki.

– Loviisan ja Hanhikiven voimalaitoksia yhdistää paitsi sama reaktorityyppi, myös se, että molempien suunnittelu- ja rakentamisvaiheet ovat yhdistelmä Rosatomin vuosikymmenten aikana kehittämää, vankkaa tekniikkaa sekä suomalaista, tarkkaa ydinturvallisuusosaamista.

– Laitoksen suunnittelussa turvallisuus menee kaiken muun edelle. Voimalaitoksen uusinta tekniikkaa edustavat modernit turvallisuusjärjestelmät, joilla esimerkiksi laitoksen passiivinen jäähdytysjärjestelmä käynnistyy tarvittaessa automaattisesti, eikä se tarvitse ulkopuolista energiaa toimiakseen. Suojakuori suojelee reaktoria ulkoisilta uhkilta ja mahdollisessa onnettomuustilanteessa se eristää säteilyn ympäristöstä. Myös merenpinnan nousuun ja ahtojäihin on varauduttu, Hietamäki kuvailee.

Laitos suunnitellaan vastaamaan suomalaisia vaatimuksia

Fennovoima on tarkastanut Rosatomin AES-2006-laitoksen toiminta- ja turvallisuusperiaatteet ja todennut, että laitos voidaan rakentaa niin, että se täyttää suomalaiset turvallisuusvaatimukset. Myös Säteilyturvakeskus on alustavassa turvallisuusarviossaan todennut, että laitosvaihtoehto on mahdollista saada täyttämään suomalaiset ydin- ja säteilyturvallisuusvaatimukset.

Jokainen maahamme rakennettu ydinvoimala on ainutlaatuinen

– Aikanaan Loviisan voimalaitokseen tehtiin suunnitteluvaiheessa muutoksia, jotka olivat monin kerroin merkittävämpiä kuin Hanhikivi 1:een on tarvetta. Tämä kuvaa sitä, että voimalaitokset ovat nykyään pitkälle kehitettyjä ja hyvin samankaltaisia toimittajasta riippumatta, Hietamäki kertoo.

Ydinvoimalaitoksen rakentaminen on valtava hanke, jonka läpiviemien ei yhdellekään maailman toimijalle ole yksinkertainen tehtävä. Rosatomin laitosmallia on vuosikymmenten ajan kehitetty maltillisin askelin.

– Vuosikymmeniä jatkuneen kehitystyön vuoksi hankkeeseen ei kohdistu täysin uuteen tekniikkaan liittyviä haasteita. Mutta tilattiinpa voimalaitos miltä toimittajalta tahansa, vaatii sen suunnittelu ja rakentaminen muutoksia suomalaisten vaatimusten täyttymiseksi. Siinä mielessä jokainen maahamme rakennettu ydinvoimala on ainutlaatuinen, eikä toisen voimalan monistaminen onnistu, Hietamäki pohtii.

Viranomaisohjeet asettavat suunnittelulle raamit

Turvallisuusperiaatteiden jatkuva noudattaminen on edellytys sille, että ydinvoimalaitos voidaan rakentaa, käyttää ja poistaa käytöstä turvallisesti. Suomessa näiden periaatteiden noudattaminen varmistetaan STUKin antamien määräysten ja sen julkaisemien ydinvoimalaitos- eli YVL-ohjeiden avulla

– Fennovoima noudattaa hankkeessaan aina voimassaolevia viranomaisvaatimuksia eikä hyväksy hankkeessaan sellaisia ratkaisuja, jotka ovat ristiriidassa turvallisuusperiaatteiden kanssa, Minttu Hietamäki toteaa. 

Lue täältä, miten ydinvoimalaitos toimii

Päivitys 1.3.2016: Juttuun lisätty kuvateksti

Energia & ilmastonmuutos

Energia & ilmastonmuutos

Mikä ihmeen pienreaktori?

Ydinvoimalat mielletään yleensä valtaviksi laitoksiksi. Harva tietää, että pieniä ydinreaktoreita on rakennettu paljon enemmän kuin isoja voimalaitoksia.

Energia & ilmastonmuutos

Suomi tarvitsee lisää puhdasta sähköntuotantoa

Pelkästään sähköautojen yleistyminen lisää tulevaisuudessa Suomen sähköntarvetta vähintään Hanhikivi 1 -voimalaitoksen vuosituotannon verran. Puhtaan energiantuotannon kysyntää vauhdittaa myös tuontisähkön käytön vähentyminen.

Energia & ilmastonmuutos

Puhdasta vetyä ydinvoimalla

Vety on paitsi maailman yleisin alkuaine myös potentiaalinen päästöttömän energian varastoija.

Energia & ilmastonmuutos

Ydinvoima keskellä energiamarkkinoiden murrosta

Sitkeästi elävän myytin mukaan ydinvoima soveltuu vain sähkön tasaiseen tuotantoon. Ydinvoimalla voi kuitenkin tehdä myös kuormanseurantaa eli reagoida joustavasti kysynnän vaihteluihin.