Energia & ilmastonmuutos

Janne Leppäsen tehtävänä on juurruttaa Fennovoimaan vahva turvallisuuskulttuuri. Työ käynnistyy jo perehdytysvaiheessa, kun jokainen uusi työntekijä käy läpi turvallisuuskulttuurikoulutuksen. Kuva: Raisa Ranta

Turvallisuuskulttuurin lyhyt oppimäärä

Älä oleta, älä arvaa, kysy! Siinäpä kolme tärkeää muistisääntöä hyvän turvallisuuskulttuurin luomiseen. Ilmailu- ja ydinvoima-alaa yhdistää ainakin yksi asia: molempien on toimiakseen perustuttava vahvalle turvallisuuskulttuurille.

Janne Leppänen aloitti Fennovoiman turvallisuusasiantuntijana toukokuussa 2014. Jannen jälkeen Fennovoimassa on aloittanut 150 uutta työntekijää.

- Kuulun jo yrityksen vanhempaan kaartiin. Enemmän työntekijöitä on tullut taloon minun jälkeeni kuin ennen minua. Se kertoo kuinka paljon Fennovoima on kasvanut, Janne toteaa. 

Jannella on melkein 20 vuoden työhistoria ilmailualalla.

- Toimin aiemmin Flybe-lentoyhtiön apulaisturvapäällikkönä ja myöhemmin lentotoiminnan valvojana. Sitä ennen olin viisi vuotta Trafilla tarkastajana. Tehtäviini kuului mm. tarkastaa kaikkien Suomen 21 lentoaseman turvallisuustason.

Fennovoimalla Janne huolehtii käytännön turvajärjestelyistä Salmisaaressa, sekä Fennovoiman turvallisuuskulttuurin edistämisestä yhdessä Fennovoiman ydinturvallisuusosaston kanssa. 

- Teetän kaikille Fennovoiman Salmisaaren uusille työntekijöille ja konsulteille turvallisuusselvitykset ja varmistan, että kaikki menevät huumetestiin. Olennaisena osana käytännön turvajärjestelyistä huolehtimisessa on myös yhteydenpito viranomaisten, etenkin poliisin kanssa. Valmistelemme turvayksikössä myös rakentamislupahakemukseen liittyvää turvallisuutta käsittelevää dokumentaatiota.

Turvallisuuskulttuurin edistäminen on keskeisessä roolissa

Turvallisuuskulttuurin jalkauttamiseksi osaksi Fennovoiman toimintaa on perustettu viiden turvallisuuskulttuurilähettilään ryhmä. Yrityksessä pidetään tärkeänä, että ryhmässä on monipuolista osaamista eri ammattialoilta.

Erilaisissa tehtävissä toimivat lähettiläät tuovat oman ammattitaitonsa ryhmän käyttöön, edistävät yleistä turvallisuuskulttuuriajattelua Fennovoimassa ja käsittelevät esiin nousseita epäkohtia, huolia ja kehitysehdotuksia. 

Ei riitä, että turvallisuuskulttuuri on vahva kotipesässä. Turvallisuusajattelu pitää saada jalkautettua myös laitostoimittajalle, pääurakoitsijoille ja alihankkijoille ‒ jokaiselle laitospaikalla työskentelevälle.

- Työmaalla tulee työskentelemään erittäin suuri ja kirjava joukko henkilöitä hyvin erilaisista kulttuureista ja heillä on erilaiset toimintatavat ja kieli, jotka pitää huomioida koulutuksessa. Tässä piilee tämän työn haaste. Toiminnan avoimuus ja se, että ymmärtää mitä tekee sekä osaa ja uskaltaa kyseenalaistaa omia ja muiden tekemisiä turvallisuuden näkökulmasta, on olennaista.

Fennovoiman organisaatio kasvaa vauhdilla

Fennovoiman organisaation kasvu on haaste myös turvallisuuskulttuurin jalkauttamiselle. Vuonna 2015 Fennovoimassa on aloittanut sata uutta työntekijää. Uudet työntekijät pitää saada sitoutumaan turvallisuuskulttuuriajatteluun samoin kuin talossa jo pidempään olleet.

- En ole aikaisemmassa työssäni törmännyt samanlaiseen perehdytyskoulutukseen kuin Fennovoimalla. Jokainen uusi työntekijä aloittaa työnsä kaksi viikkoa kestävällä perehdytyksellä.

Ydintekniikkaan ja talon tapoihin perehtymisen lisäksi turvallisuuskulttuuri tehdään tutuksi koulutuksessa.

Janne Leppäsen mukaan turvallisuus on asennekysymys. Asioiden kyseenalaistamista ei saa pelätä, sillä se voi pelastaa ihmishenkiä. Kuva: Raisa Ranta

Samat lainalaisuudet 

Ydinvoima- ja ilmailualan turvallisuudessa pätevät samat lainalaisuudet. Ydinvoimalan laitosalueelle tulevien henkilöiden taustat tarkistetaan, kulkua laitospaikalle valvotaan ja alueella tehdään säännöllisiä turvatarkastuksia. Kaikki asiat varmistetaan, standardisoidaan ja asioista keskustellaan. 

Turvallisuuden varmistamisessa ei ole sen enempää oikopolkuja ydinvoimassa kuin ilmailussakaan. 
– Asiat tehdään ohjeistuksen mukaan ja epäkohtiin puututaan jos niitä on. Turvallisuus on toiminnan lähtökohta molemmilla aloilla, Leppänen korostaa. 

– Turvallisuuskulttuuri on organisaation yhdessä luoma, yksittäiset työntekijät eivät pysty sitä yksin rakentamaan tai ylläpitämään. Turvallisuuskulttuuri on jokapäiväinen valinta ja ajattelutapa, jotain minkä me muodostamme yhteisellä toiminnalla.

Asenne ja kommunikaatio ratkaisevat 

Asioiden olettaminen, tietämisen sijaan arvailu ja liika itsevarmuus ovat turvallisuuskulttuurin rakentamiselle myrkkyä. Lentoturvallisuudessa käytetään termiä CRM (Cockpit Crew Management), jolla tarkoitetaan henkilöstön kokonaisvaltaista kommunikaatio- ja toimintatapaa. Kommunikaatio ja sen puutteellisuus ovat suurimpia turvallisuusriskejä lentämisessä. 

Kiire, huono sää sekä lennonjohdon epäselvä kommunikointi johtivat historian pahimpaan lento-onnettomuuteen, joka sattui Teneriffalla vuonna 1977. KLM:n ja Pan Amin lentokoneet törmäsivät kiitotiellä. 

– Pohjimmainen syy oli kuitenkin se, että KLM:n perämies ei uskaltanut kyseenalaistaa kapteeni van Zantenin auktoriteettia ja päätöstä aloittaa lähtökiito. Kapteeni van Zanten oli lentoyhtiön kokenein lentäjä, pääkouluttaja ja vahva persoona ‒ auktoriteettihahmo, jonka päätöksiä ei kyseenalaistettu.

Onnettomuus muutti monia käytäntöjä ilmailualalla. 

– Tärkeintä turvallisuuden kannalta on keskinäinen kommunikointi ja oikea asenne. Kaikkien pitäisi tiedostaa, että vastaat itsestäsi ja muista. Jos et tiedä, kysy. Uskalla kyseenalaistaa päätökset. Jos huomaat, että jokin ei ole kunnossa, kerro se. Se on turvallisuuskulttuuria parhaimmillaan. Tämä on tärkeää ilmailun lisäksi kaikissa kriittisissä valvomo-ympäristöissä, kuten sairaaloissa ja ydinvoima-alalla.

Energia & ilmastonmuutos

Energia & ilmastonmuutos

Mikä ihmeen pienreaktori?

Ydinvoimalat mielletään yleensä valtaviksi laitoksiksi. Harva tietää, että pieniä ydinreaktoreita on rakennettu paljon enemmän kuin isoja voimalaitoksia.

Energia & ilmastonmuutos

Suomi tarvitsee lisää puhdasta sähköntuotantoa

Pelkästään sähköautojen yleistyminen lisää tulevaisuudessa Suomen sähköntarvetta vähintään Hanhikivi 1 -voimalaitoksen vuosituotannon verran. Puhtaan energiantuotannon kysyntää vauhdittaa myös tuontisähkön käytön vähentyminen.

Energia & ilmastonmuutos

Puhdasta vetyä ydinvoimalla

Vety on paitsi maailman yleisin alkuaine myös potentiaalinen päästöttömän energian varastoija.

Energia & ilmastonmuutos

Ydinvoima keskellä energiamarkkinoiden murrosta

Sitkeästi elävän myytin mukaan ydinvoima soveltuu vain sähkön tasaiseen tuotantoon. Ydinvoimalla voi kuitenkin tehdä myös kuormanseurantaa eli reagoida joustavasti kysynnän vaihteluihin.