Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläisen mukaan alueen täyttötöihin on käytetty jo noin 14 Eduskuntatalon tilavuuden verran louhetta ja mursketta. Kuva: Toni Pallari
Valmistelevat työt jatkuvat Hanhikivi 1 -hankkeessa
Hanhikivi 1 -työmaalla kaivetaan, räjäytetään ja louhitaan.
Hanhikivi 1 -laitosalueella ja rannassa tehdään parhaillaan voimalaitoksen rakentamista valmistelevia maa- ja vesirakennustöitä. Jäähdytysveden purkukanavaan rakennetaan sivupatoja. Satama-altaan aallonmurtajat verhotaan kivillä. Myös purkukanavan ruoppaus sekä kanavan kaivuu- ja louhintatyöt työpadon sisäpuolella jatkuvat.
Laitoskaivannon ja jäähdytysvesitunneleiden kaivuu- ja räjäytystyöt kestävät suunnitelmien mukaan vuoteen 2022. Lisäksi laitoskaivantoon valetaan tasausbetonit.
Varsinaiset laitosalueen rakennustyöt alkavat sitten, kun Hanhikivi 1 on saanut ydinenergialain mukaisen rakentamisluvan. Kaikki rakentaminen Hanhikivi 1 -työmaalla vaatii kuitenkin omat lupansa.
– Työmaalla on tähän mennessä yli 80 erilaista maisematyö-, rakennus-, toimenpide-, vesi- ja ympäristölupaa, Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen kertoo.
Tontista voimalaitosalueeksi
Hanhikivi 1 on greenfield-investointi eli kaikki on rakennettu alusta pitäen. Voimala rakennetaan merenrantaan, jossa oli aiemmin metsää ja josta puuttui esimerkiksi kunnallistekniikka. Rakennusalue on tässä vaiheessa nostettu kolme metriä merenpinnan yläpuolelle. Laitosalueen lopullinen pihakorkeus on 4,6 metriä merenpinnasta. Siksi merivesi ei missään oloissa, ydinvoimalan sadan vuoden elinkaaren aikana, häiritse laitoksen turvallista toimintaa.
– Suurimmat lisätyöt olivat Hanhikiventien rakentaminen kasitieltä työmaalle sekä sähkö-, vesi- ja viemäriliittymien rakentaminen, Sipiläinen sanoo.
– Toisaalta greenfield-hankkeen etuna on se, että alueen suunnittelussa ei tarvitse ottaa huomioon olemassa olevia rakennuksia eikä infrastruktuuria.
“Työmaalla on tähän mennessä yli 80 erilaista maisematyö-, rakennus-, toimenpide-, vesi- ja ympäristölupaa.”
Hanhikiventien ja voimalaitosalueen täyttötöihin on käytetty tähän mennessä 1,5 miljoonaa kuutiometriä eli noin 14 Eduskuntatalon tilavuuden verran louhetta ja mursketta. Ne ovat peräisin Hanhikiventien varrelta olevilta louhoksilta.
– Laitoskaivannon tilavuus on noin miljoona kuutiometriä, josta hieman yli puolet on kalliota ja loput moreenia. Kaikki louhittava kallio käytetään voimalaitosalueen täyttöihin, Sipiläinen kertoo.
Laitoskaivanto on 400 metriä pitkä ja 300 metriä leveä monttu, jonne valettavan paksun betonialustan päälle nousevat monet laitosalueen suurimmista rakennuksista. Kaivannon ulkopuolelle laitosalueella rakennetaan kymmeniä muita rakennuksia.
