Ydinvoima-alan toimintatapoja uudistetaan

Kuuluuko valvontavastuu ydinvoimalaan asennettavasta yksittäisestä venttiilistä tai kiinnikkeestä Säteilyturvakeskukselle vai voimayhtiölle? Entä onko jokaisen laitoksessa käytettävän komponentin oltava tehty mittatilaustyönä nimenomaan kyseistä ydinvoimalaa varten vai voisiko materiaalihankinnoissa myös turvautua sarjatuotantoon?

Siinä muutama esimerkki kysymyksistä, joihin Fennovoima, TVO, Fortum ja STUK ovat pureutuneet viime keväästä lähtien KELPO-projektissa. Sen tavoitteena on selkiyttää ja sujuvoittaa toimialan monimutkaisia ja byrokraattisia luvitus- ja kelpoistusprosesseja, jotka nykyisellään hankaloittavat ja hidastavat sekä voimalarakentajien että valvojien työtä.

Samanlaista byrokratiaa on edessä myös uusittaessa ikääntyvää laitekantaa. Lisäksi alan laitetoimittajaverkosto on harventunut vuosi vuodelta. KELPO-projektissa pyritään edistämään nykyaikaisten, laadukkaiden ja yleisesti tunnettujen teollisuusstandardien mukaan valmistettujen laitteiden käyttöä ydinvoimalaitoksilla. Samalla ydinvoimaloihin teknologiaa toimittavat alan parhaat yritykset saadaan pidettyä mukana.

Selkeämpi työnjako

Fennovoiman lisensointipäällikkö Juho Vierimaan mukaan nykytilanne, jossa monimutkaiset prosessit hankaloittavat kaikkien työtä, ei ole kenenkään etu.

– Projektissa on rakennettu työnjakoa, jossa STUK:n valvontavastuu on selkeästi laitos- ja järjestelmätasolla. Luvanhaltija puolestaan vastaa laitetasosta. Näin molemmat voivat keskittyä vahvimpaan osaamiseensa ja välttää päällekkäistä työtä, Vierimaa selvittää.

"Digitalisaatiota on hyödynnettävä entistä enemmän myös ydinvoima-alalla."

Hän kuvaa nykytilannetta käyttämällä esimerkkinä auton sytytystulppia: niitä voi hankkia likipitäen jokaisesta varaosaliikkeestä ilman pelkoa laatuheitoista. Jos kyse olisi ydinvoimalaan menevästä vastaavasta komponentista, se pitäisi valmistaa yksittäiskappaleena ja mittatilaustyönä. Lopuksi STUK:n pitää vielä varmistaa, että kyseiset komponentit on asennettu asianmukaisesti ja oikeaan paikkaan.

Uudessa mallissa jokin vastaava arkinen prosessiteollisuuden komponentti, esimerkiksi sulkuventtiili, voitaisiin hankkia ja asentaa nykyistä yksinkertaisemmin.

– Monilla muilla teollisuudenaloilla on otettu viime vuosina selkeitä kehitysaskeleita ja laatuloikkia. Lisäksi digitalisaatio etenee vauhdikkaasti. Tätä on hyödynnettävä entistä enemmän myös ydinvoima-alalla, Vierimaa tähdentää.

Oppia myös ulkomaille

Vaikka projektissa ja sen hiljattain alkaneissa kokeiluhankkeissa keskitytään kotimaan käytäntöihin, aiotaan projektin onnistumisia jakaa muun muassa EU:n sisällä.

– Viime kädessä kyse on entistä selkeämmistä ja myös kansainvälisesti yhdenmukaisemmista toimintatavoista – ja tätä kautta paremmasta voimalaturvallisuudesta, Vierimaa korostaa.