Energia & ilmastonmuutos
Ydinvoimaan on historian saatossa liitetty poikkeuksellisen paljon negatiivisia tuntemuksia.

Kuva: iStock

Ydinvoimakeskustelussa on omat kuvionsa

Miltä ydinvoimakeskustelu näyttää alan ulkopuolisen ympäristöaktivistin ja tietokirjailijan silmin? Fennosen vakioavustaja Rauli Partanen pohtii ydinvoimaviestinnän lainalaisuuksia.

Oletko koskaan yrittänyt saada jotakuta kuuntelemaan järkipuhetta?

Olet todennäköisesti huomannut, että puheenaiheesta riippumatta tosiasioiden, tilastojen ja tutkimustulosten kaataminen toisen päähän ei yksinkertaisesti toimi. Usein tilanne turhauttaa molempia osapuolia ja saattaa jopa aiheuttaa vastareaktion.

Suodatamme ja käsittelemme maailmaa ympärillämme ensisijaisesti aiempiin kokemuksiin perustuvien tuntemusten kautta. Teemme päätöksiä sen mukaan, tuntuvatko ne hyviltä vai huonoilta.

Uskomuksemme istuvat meissä tiukassa. Vaikka se tällaista faktoista pitävää analyyttistä mieltä kuinka turhauttaisi, niin juuri ne kylmät faktat saavat yleensä kylmän vastaanoton.

Viestintuoja ammutaan, tai sitten ei

Ei ole yhdentekevää, kuka meille kertoo maailmankuvaamme haastavan asian. Olemme paljon avoimempia muuttamaan mieltämme, jos kertoja on ihminen, jota arvostamme, ja jonka kanssa koemme kuuluvamme samaan heimoon ja jakavamme saman arvopohjan.

”Arvojen kommunikointi on paljon tärkeämpää kuin faktoihin keskittyminen.”

Viestin tehokkuus on aivan eri luokkaa silloin, jos saman viestin toimittaa henkilö, jolla on eri arvot ja joka kuuluu selvästi toiseen heimoon. Tällainen heimolaisuuteen perustuva viestintäkulttuuri tuntuu voimistuneen viime vuosina.

Arvoista viestiminen on siis paljon tärkeämpää kuin faktoihin keskittyminen.

Yhteinen tavoite, eri keinot

On ollut todella mielenkiintoista osallistua ydinvoima- ja ilmastokeskusteluun ympäristöaktivismin puolelta, jossa jaetut arvot ovat melko ilmiselviä: huoli ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuudesta, köyhyydestä ja ympäristön hyvinvoinnista. Kun ydinvoimaa tarkastelee näistä vinkkeleistä avoimesti ja vaihtoehtoihin vertaillen, se pärjää paljon mainettaan paremmin.

Toisaalta ydinvoimaan on historian saatossa onnistuttu liittämään poikkeuksellisen paljon negatiivisia tuntemuksia. On ollut karmivaa huomata, miten ydinvoimateollisuuden palkkalistoilla oleminen riittää monelle perusteeksi sulkea kyseinen ihminen keskustelun ulkopuolelle. Yksi ydinvoiman vastustajien paljon käyttämä taktiikka onkin pyrkiä leimaamaan viestijä mahdollisimman nopeasti ”ydinvoimakätyriksi” ja sillä tavoin sivuuttaa hänen viestinsä sisältö.

Tunnetta ja tuoksuja peliin, kiitos

Ydinvoimateollisuudella on peiliin katsomisen paikka. Alan viestintätyyli on insinöörimäistä ja avointa keskustelua on vähän.

Osa ongelmaa on se, että yhtenäistä ydinvoimateollisuutta ei oikeastaan ole. Ydinvoimalaitosten omistajilla on usein myös kaikkea muuta energiantuotantoa – yhtiöt omistavat kenties hiilivoimaloita, maakaasuturbiineja ja tuulipuistoja. Miksi ne riskeeraisivat maineensa puolustamalla jotain yksittäistä ja julkisessa keskustelussa ristiriitaiseksi osoittautunutta teknologiaa?

Ydinvoiman puolustamiseen ei aikaisemmin ole oikeastaan ollut tarvetta. Ydinvoiman eduista vaiettiin jo 1970-luvulla sillä perusteella, että niiden esille tuominen olisi tarkoittanut samojen yhtiöiden omistamien kivihiilivoimaloiden haittavaikutusten tunnustamista.

Mutta nyt tuo syy on. Ilmastonmuutos on perustavaa laatua oleva riski myös energiayhtiössä töissä oleville ja heidän lapsilleen. Nimenomaan ihmiset tekevät päätöksiä, ihmiset viestivät toisille ihmisille, eivät yritykset tai muutkaan organisaatiot. Ilman ihmisiä ja heidän arvojaan yritykset ja organisaatiot ovat vain kasa paperia homehtumassa pöytälaatikossa.

Rauli Partanen on kirjoittanut energia-aiheisia tietokirjoja. Ydinvoimaa ja ilmastonmuutosta käsittelevä Musta Hevonen julkaistiin vuonna 2016 (Kosmos).

 

Energia & ilmastonmuutos

Energia & ilmastonmuutos

Kuinka paljon Suomi tarvitsee sähköä?

Sähköä kuluu joka hetki. Miten energiaa pitäisi tuottaa, jotta sähköä riittäisi tarpeisiimme myös tulevaisuudessa?

Energia & ilmastonmuutos

Verkoston ytimessä

Ydinvoima-alalla ei ole taidettu aikaisemmin nähdä yhtä vauhdikasta johtajaa. Marjut Vähäsellä, Finnuclearin uudella johtajalla, on taskussa kolme tutkintoa ja alla punainen Jaguar. Hän kannustaa suomalaisia yrityksiä suuntaamaan rohkeasti ydinvoima...

Energia & ilmastonmuutos

Uusiutuva energia – ongelmallinen trendisana?

Uusiutuva energia on ympäristö- ja ilmastokeskustelun voimakkaimpia positiivisia brändejä. Käsitteenä siitä on tullut ongelmallinen, koska sitä on käytetty avainterminä esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvässä politiikassa.